Suomen eettisen tekoälykehityksen tila : Katsaus valtion Aurora AI –ohjelmaan ja sen eettiseen koodistoon suunnittelijan näkökulmasta
Johnsson, Meri (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083017228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083017228
Tiivistelmä
Suomen tekoälykehitys on monissa yhteiskunnallisissa raporteissa noussut yhdeksi menestyneimmistä. Menestyksen mittarina voidaan osittain pitää julkisen hallinnon toteuttamia tekoälyohjelmia, jotka luontaisesti kiihdyttävät tekoälyn käyttöönottoa. Yksi tällainen on parhaillaan (2021) toimiva Aurora AI -ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää erityisesti julkisia palveluja tekoälyn avulla. Tekoälyyn liittyy runsaasti sekä mahdollisuuksia että eettistä problematiikkaa. Opinnäytetyön lähtökohtana on tarkastella tekoälyn etiikkaa Aurora AI-ohjelman kautta ja sivuta suunnittelijan roolia ihmislähtöisen yhteiskunnan ja eettisten tekoälypalveluiden kehittäjänä.
Opinnäytetyössä kerätty tutkimusaineisto pohjautuu asiantuntijahaastatteluihin. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina Zoom-videokonferenssisovelluksen välityksellä. Haastateltavat toimivat sekä palvelumuotoilijoina julkisella sektorilla että data-analytiikan asiantuntijoina (tekoälyyn pohjautuvien) palveluiden parissa. Tutkimusaineistossa keskityttiin Aurora AI -ohjelman eettiseen koodistoon ja sen hyödyntämiseen.
Tulokset kiteytyvät yhteiseen ymmärrykseen siitä, että tekoälykehitys kaipaa monialaista ja poikkitieteellistä osaamista eettisten ja ihmislähtöisten yhteiskuntatavoitteiden toteutumiseksi. Eettiset suuntaviivat ulottuvat toistaiseksi vasta johdon tasolle eivät niinkään julkisen sektorin tekoälykehitykseen asti. Muotoiluajattelu, eettisten työkalujen lisäksi, osoittautui kehitystyössä keskeiseksi. Suunnittelijan rooli nähtiin pitkälti operatiivisena johtajana, kokonaiskuvan hahmottajana ja viestijänä.
Etiikan hyödyntäminen digitaalisten palveluiden suunnitteluratkaisuissa voidaan pitää ihmislähtöisen yhteiskuntakehityksen tärkeimpänä suunnannäyttäjänä. Sen avulla pystytään kommunikoimaan kansalaisten kanssa synnyttäen avointa ja läpinäkyvää keskustelua ja tätä kautta kehittämään tekoälypalveluiden luotettavuutta.
Opinnäytetyössä kerätty tutkimusaineisto pohjautuu asiantuntijahaastatteluihin. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina Zoom-videokonferenssisovelluksen välityksellä. Haastateltavat toimivat sekä palvelumuotoilijoina julkisella sektorilla että data-analytiikan asiantuntijoina (tekoälyyn pohjautuvien) palveluiden parissa. Tutkimusaineistossa keskityttiin Aurora AI -ohjelman eettiseen koodistoon ja sen hyödyntämiseen.
Tulokset kiteytyvät yhteiseen ymmärrykseen siitä, että tekoälykehitys kaipaa monialaista ja poikkitieteellistä osaamista eettisten ja ihmislähtöisten yhteiskuntatavoitteiden toteutumiseksi. Eettiset suuntaviivat ulottuvat toistaiseksi vasta johdon tasolle eivät niinkään julkisen sektorin tekoälykehitykseen asti. Muotoiluajattelu, eettisten työkalujen lisäksi, osoittautui kehitystyössä keskeiseksi. Suunnittelijan rooli nähtiin pitkälti operatiivisena johtajana, kokonaiskuvan hahmottajana ja viestijänä.
Etiikan hyödyntäminen digitaalisten palveluiden suunnitteluratkaisuissa voidaan pitää ihmislähtöisen yhteiskuntakehityksen tärkeimpänä suunnannäyttäjänä. Sen avulla pystytään kommunikoimaan kansalaisten kanssa synnyttäen avointa ja läpinäkyvää keskustelua ja tätä kautta kehittämään tekoälypalveluiden luotettavuutta.