An anti-racism approach to early childhood education and care : Perspectives on racism from ECEC teachers and child care workers
Alexander, Nina; Heidmann, Cayla (2021)
Alexander, Nina
Heidmann, Cayla
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083017256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083017256
Tiivistelmä
Tämä kvalitatiiviseen tutkimukseen painottuva opinnäytetyö tähtäsi tiedon saamiseen rasisminvastaisista toimintatavoista varhaiskasvatusympäristössä kahdessa englanninkielisessä yksityisessä suomalaisessa päiväkodissa. Tämän lisäksi opinnäytetyö luo perustaa tuleville rasisminvastaisille opetusmateriaaleille, joita voivat hyödyntää sekä lastentarhanopettajat että lastenhoitajat. Työ edistää samalla keskustelua rasismista ja rasisminvastaisesta työstä.
Koronaviruksesta johtuen opinnäytetyön yhteistyökumppani ei kyennyt tarjoamaan opetus- ja koulutusmahdollisuuksia siinä määrin kuin yleensä, minkä johdosta opinnäytetyöhön liittyvät keskustelut, esitelmät sekä kyselytutkimus toimivat keinoina päivittää heidän tietotaitojaan aiheeseen liittyen. Opinnäytetyömme tähtäsi myös maahanmuuttajataustaisten lasten kohtaaman kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn, sekä samalla tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämiseen siten, kuin ne on määritelty Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2018.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen opettajat, lastenhoitajat sekä avustava henkilökunta, joille lähetettiin kyselylomake. Vastausten avulla määriteltiin miten henkilökunta reagoi, jos he kohtaavat rasistisia tilanteita, sekä minkälaisia rasisminvastaisia lähestymistapoja he käyttävät työssään. Tämän ohella vastaajia rohkaistiin arvioimaan heidän suhtautumistaan etnisyyteen sekä mahdollisiin piileviin ennakkoluuloihin. Data kerättiin käyttämällä narratiivista kyselylomaketta, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Kyselytutkimuksen tuloksia voidaan käyttää rasisminvastaisen opetusmateriaalin ja ohjeistuksen kehittämiseen yhteistyötahona toimineessa päiväkodissa. Tämän ohella tulokset voidaan integroida päiväkodin pedagogiikkaan, mikä tukee opettajia heidän päivittäisessä työssään.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että kyselyyn osallistuneet vastaajat tunnistivat rasismiin ja rasisminvastaisuuteen liittyvän reflektiivisen dialogin tarpeen. Tehokkaiden keinojen löytäminen rodullistettujen tilanteiden hoitamiseen oli toinen seikka, johon vastausten perusteella toivotaan lisää keskustelua, mikä myös tukee käsitystä lisäkoulutuksen tarpeesta rasisminvastaisuuteen liittyen. Vastausten perusteella on selvää, että opettajien tulee olla valmiimpia reagoimaan rasistisiin tilanteisiin, mihin voitaisiin vastata ottamalla käyttöön yksityiskohtainen antirasistinen lähestymistapa osana Varhaiskasvatussuunnitelmaa. Selkeästi määritelty rasisminvastainen lähestymistapa luonnollisesti vähentäisi epävarmuutta, jota varhaiskasvatuksen ammattilaiset saattavat tällä hetkellä kokea teemaan liittyen.
Koronaviruksesta johtuen opinnäytetyön yhteistyökumppani ei kyennyt tarjoamaan opetus- ja koulutusmahdollisuuksia siinä määrin kuin yleensä, minkä johdosta opinnäytetyöhön liittyvät keskustelut, esitelmät sekä kyselytutkimus toimivat keinoina päivittää heidän tietotaitojaan aiheeseen liittyen. Opinnäytetyömme tähtäsi myös maahanmuuttajataustaisten lasten kohtaaman kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn, sekä samalla tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämiseen siten, kuin ne on määritelty Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2018.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen opettajat, lastenhoitajat sekä avustava henkilökunta, joille lähetettiin kyselylomake. Vastausten avulla määriteltiin miten henkilökunta reagoi, jos he kohtaavat rasistisia tilanteita, sekä minkälaisia rasisminvastaisia lähestymistapoja he käyttävät työssään. Tämän ohella vastaajia rohkaistiin arvioimaan heidän suhtautumistaan etnisyyteen sekä mahdollisiin piileviin ennakkoluuloihin. Data kerättiin käyttämällä narratiivista kyselylomaketta, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Kyselytutkimuksen tuloksia voidaan käyttää rasisminvastaisen opetusmateriaalin ja ohjeistuksen kehittämiseen yhteistyötahona toimineessa päiväkodissa. Tämän ohella tulokset voidaan integroida päiväkodin pedagogiikkaan, mikä tukee opettajia heidän päivittäisessä työssään.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että kyselyyn osallistuneet vastaajat tunnistivat rasismiin ja rasisminvastaisuuteen liittyvän reflektiivisen dialogin tarpeen. Tehokkaiden keinojen löytäminen rodullistettujen tilanteiden hoitamiseen oli toinen seikka, johon vastausten perusteella toivotaan lisää keskustelua, mikä myös tukee käsitystä lisäkoulutuksen tarpeesta rasisminvastaisuuteen liittyen. Vastausten perusteella on selvää, että opettajien tulee olla valmiimpia reagoimaan rasistisiin tilanteisiin, mihin voitaisiin vastata ottamalla käyttöön yksityiskohtainen antirasistinen lähestymistapa osana Varhaiskasvatussuunnitelmaa. Selkeästi määritelty rasisminvastainen lähestymistapa luonnollisesti vähentäisi epävarmuutta, jota varhaiskasvatuksen ammattilaiset saattavat tällä hetkellä kokea teemaan liittyen.