Sosiaaliohjaus työmuotona perheiden kanssa tehtävässä varhaisen tuen työssä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä sosiaaliohjaukseen työmuotona perheiden kanssa tehtävän varhaisen tuen työn kontekstissa. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen niin yksilön kuin yhteiskunnallisesta ja taloudellisestakin näkökulmasta katsottunakin, sillä varhaisen tuen palveluilla pystytään parhaassa tapauksessa ehkäisemään ongelmien kasautumista ja siten vahvempien tukimuotojen tarvetta. Työelämäkumppani on Helsingin kaupungin lapsiperheiden sosiaaliohjaus, ja opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten tärkeinä työtään ohjaavina tekijöinä työntekijät pitävät sosiaaliohjauksen perusperiaatteita, miten he kokevat niiden toteutuvan omassa työssään ja mitä kehittämistarpeita he työssään näkevät.

Opinnäytetyön lähtökohtana on sosiaaliohjauksen perusperiaatteet, jotka on määritelty sosiaalihuoltolakiin, sosiaalipedagogiseen viitekehykseen sekä sosiaaliohjaukseen liittyvään aiempaan tutkimustietoon perustuen. Näiden pohjalta perusperiaatteiksi määrittyivät: suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus, asiakaslähtöisyys, osallisuus ja toimijuus, voimavarakeskeinen näkökulma, monialainen ja -ammatillinen yhteistyö, palveluohjaus sekä omatyöntekijänä toimiminen. Tutkimus toteutettiin työntekijöille suunnatulla sähköisellä kyselyllä, jossa perusperiaatteiden tärkeyttä ja toteutumista selvitettiin suljetuilla strukturoiduilla kysymyksillä ja kehittämistarpeita avoimilla kysymyksillä. Strukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin ja avointen kysymysten vastaukset laadullisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tulokset osoittivat, että työntekijät pitävät sosiaaliohjauksen perusperiaatteita melko tai erittäin tärkeinä ja kokevat niiden toteutuvan työssään melko hyvin. Tärkeimpänä perusperiaatteena pidettiin asiakaslähtöisyyttä ja vähiten tärkeänä omatyöntekijänä toimimista. Asiakaslähtöisyyden koettiin myös toteutuvan parhaiten, ja heikoiten toteutuvaksi arvioitiin monialainen ja -ammatillinen yhteistyö. Tulokset osoittivat myös, että perusperiaatteita pidetään tärkeämpinä kuin miten niiden arvioidaan toteutuvan, ja että parhaiten koetaan toteutuvan osa-alueiden, joihin yksittäinen työntekijä voi omassa työssään eniten vaikuttaa. Kehittämistarpeina nousivat esille kaupungin/toimialan tasolla palveluiden saatavuuteen ja toteuttamiseen, oman toiminnon tasolla sosiaaliohjauksen toteuttamiseen, toiminnan ja osaamisen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin ja oman työskentelyn tasolla omatyöntekijyyteen sekä käytännön asiakastyöhön liittyvät asiat.

Kyselyn tuloksista piirtyy kuva sosiaaliohjauksen työn perusarvot hyvin hallitsevista ja niihin sitoutuvista työntekijöistä, jotka eivät kuitenkaan aina koe pystyvänsä – usein itsestään riippumattomista syistä – tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Keskeisimpinä konkreettisina kehittämiskohteina esille nousevat asiat – monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön ja eri palveluiden yhteinen ja selkeä määrittely, sosiaaliohjauksen asiakastyön toimintatapojen ja työskentelyprosessin kirkastaminen, työskentelyn suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden parantaminen sekä omatyöntekijän roolin selkeyttäminen – ovat huomionarvoisia ideoita lapsiperheiden sosiaaliohjauksen toiminnan kehittämiselle jatkossa.

The purpose of this thesis is to get acquainted with social guidance as an approach in the context of early support work with families. The issue is important and topical from both an individual and a social and economic point of view, as early support services may prevent the accumulation of problems and thus the need for stronger forms of support. The working life partner is Social Guidance for Families with Children in the city of Helsinki. The aim of the thesis is to find out how important the employees consider the basic principles of social guidance, how they perceive them to be implemented in their own work and what development needs they see in their work.

The starting point of the thesis was defining the basic principles of social guidance based on the Social Welfare Act, the social pedagogical framework and previous research related to social guidance. Based on these, the basic principles were defined as planning and goal-orientation, customer orientation, inclusion and agency, resource-focused perspective, multisectoral and professional cooperation, service coordination and working as a personal worker. The study was carried out with an electronic survey for employees, in which the importance and implementation of the basic principles were surveyed with closed structured questions, and the development needs with open-ended questions. The answers to the structured questions were analyzed using quantitative methods and the answers to the open questions were qualitatively analyzed by means of data-driven content analysis.

The results indicated that employees consider the basic principles of social guidance to be quite or very important and feel that they are implemented quite well in their work. Customer orientation was considered the most important and working as a personal worker the least important. Customer orientation was also perceived to be implemented best whereas the implementation of multisectoral and professional cooperation was assessed as the least successful. The results also pointed out that the basic principles are seen more important than how they are perceived to be implemented. Also, the areas where individual employees have more influence on their work are considered to be better implemented. The development needs at the city/branch level were related to the issues of availability and implementation of services, at the level of own work to the implementation of social guidance, development of work and competence, and well-being at work and at the level of individual work to the practical customer work as well as to the role of the personal worker.

The results provide a picture of employees with good command and commitment to the basic values of social guidance work, but who do not always consider to be able – often for reasons beyond their control – to do their job as well as they would like. The most important concrete areas for development – common and clear definition for multisectoral and professional co-operation and services, clarification of social guidance customer work methods and work process, improvement of goal-oriented work, and clarifying the role of the private worker – are noteworthy ideas for the future development.