Lasten käytöshäiriöiden varhainen tunnistaminen lastenneuvolassa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Latokangas, Noora; Lukka, Ella; Seppänen, Minna (2021)
Latokangas, Noora
Lukka, Ella
Seppänen, Minna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090617482
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090617482
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan lasten varhaisia käytöshäiriöitä ja niiden tunnistamista sekä huomioimista lastenneuvolassa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla tuoda ilmi lasten käytöshäiriöihin liittyviä piirteitä. Kirjallisuuskatsauksen avulla tutkitaan sitä, miten lasten käytöshäiriöitä voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa, millä keinoin ongelmiin ja heränneisiin huoliin voidaan puuttua sekä mitkä asiat vaikuttavat laadukkaaseen hoitotyöhön käytöshäiriöiden huomioimisessa. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa lasten käytöshäiriöistä ensisijaisesti lastenneuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien hyödyksi.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena eli kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa käytettiin eri tietokantoja kuten Mediciä, Cinahlia, PubMediä ja Finnaa. Hakusanoina käytettiin muun muassa avainsanoja. Tiedonhaun avulla kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kymmenen artikkelia. Aineisto koostui vuosina 2015–2020 julkaistuista artikkeleista, joista kuusi oli suomenkielistä ja neljä englanninkielisiä. Tutkimukset on tehty Suomessa (n=7), Irlannissa (n=1), Iso-Britanniassa (n=1) ja Kanadassa (n=1). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita hyödyntäen. Aluksi aineisto pelkistettiin ja sitten ryhmiteltiin. Lopuksi aineistosta muodostui viisi pääluokkaa, jotka kokoavat opinnäytetyön tulokset.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella varhaiseen tunnistamiseen hyviä menetelmiä olivat erilaiset arviointimenetelmät ja oireiden kartoitus. Tärkeää oli myös kokonaisvaltainen näkemys perheen tilanteesta, joka helpotti tuen tarpeen tunnistamista ja avun kohdentamista. Tuloksista kävi myös ilmi, että riskitekijät ja altistavat tekijät tulee muistaa ja ottaa huomioon käytöshäiriöiden huomioimisessa. Muun muassa raskaana olevan äidin ylipaino, lapsen motoriset vaikeudet ja viivästymät sekä sosioekonominen tausta vaikuttivat käytöshäiriöiden syntyyn. Monet tutkimuksissa käsitellyt interventiot ja hoito-ohjelmat olivat tehokkaita käytöshäiriöiden hoidossa. Viisivuotisella interventio-ohjelmalla oli lasten käyttäytymiseen, kognitiiviseen kehitykseen ja terveyspalveluiden käyttöön positiivisia vaikutuksia. Myös videointerventio käyttö vähensi lasten käytösongelmia. Keskeiset tulokset hoidon laatuun liittyen olivat yhteistyö perheen kanssa ja ammattilaisen osaaminen. Lisäksi tuloksissa korostui luottamus, asiakaslähtöisyys ja riittävä tiedonsiirto.
Opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että lasten käytöshäiriöiden varhaisen tunnistamisen kannalta on tärkeää kartoittaa oireet ja ottaa huomioon käytöshäiriöiden syntymiseen vaikuttavat syyt. Varhaiset interventiot ovat tutkitusti vaikuttavia lasten käytöksen häiriöiden hoidossa. Ammattilaisen osaaminen, yhteistyö perheen kanssa sekä moniammatillinen työote helpottavat tuen tarpeiden huomaamista ja tukitoimien kohdentamista.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena eli kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa käytettiin eri tietokantoja kuten Mediciä, Cinahlia, PubMediä ja Finnaa. Hakusanoina käytettiin muun muassa avainsanoja. Tiedonhaun avulla kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kymmenen artikkelia. Aineisto koostui vuosina 2015–2020 julkaistuista artikkeleista, joista kuusi oli suomenkielistä ja neljä englanninkielisiä. Tutkimukset on tehty Suomessa (n=7), Irlannissa (n=1), Iso-Britanniassa (n=1) ja Kanadassa (n=1). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita hyödyntäen. Aluksi aineisto pelkistettiin ja sitten ryhmiteltiin. Lopuksi aineistosta muodostui viisi pääluokkaa, jotka kokoavat opinnäytetyön tulokset.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella varhaiseen tunnistamiseen hyviä menetelmiä olivat erilaiset arviointimenetelmät ja oireiden kartoitus. Tärkeää oli myös kokonaisvaltainen näkemys perheen tilanteesta, joka helpotti tuen tarpeen tunnistamista ja avun kohdentamista. Tuloksista kävi myös ilmi, että riskitekijät ja altistavat tekijät tulee muistaa ja ottaa huomioon käytöshäiriöiden huomioimisessa. Muun muassa raskaana olevan äidin ylipaino, lapsen motoriset vaikeudet ja viivästymät sekä sosioekonominen tausta vaikuttivat käytöshäiriöiden syntyyn. Monet tutkimuksissa käsitellyt interventiot ja hoito-ohjelmat olivat tehokkaita käytöshäiriöiden hoidossa. Viisivuotisella interventio-ohjelmalla oli lasten käyttäytymiseen, kognitiiviseen kehitykseen ja terveyspalveluiden käyttöön positiivisia vaikutuksia. Myös videointerventio käyttö vähensi lasten käytösongelmia. Keskeiset tulokset hoidon laatuun liittyen olivat yhteistyö perheen kanssa ja ammattilaisen osaaminen. Lisäksi tuloksissa korostui luottamus, asiakaslähtöisyys ja riittävä tiedonsiirto.
Opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että lasten käytöshäiriöiden varhaisen tunnistamisen kannalta on tärkeää kartoittaa oireet ja ottaa huomioon käytöshäiriöiden syntymiseen vaikuttavat syyt. Varhaiset interventiot ovat tutkitusti vaikuttavia lasten käytöksen häiriöiden hoidossa. Ammattilaisen osaaminen, yhteistyö perheen kanssa sekä moniammatillinen työote helpottavat tuen tarpeiden huomaamista ja tukitoimien kohdentamista.