Terveyden edistämisen teorioita ja malleja työterveyden käytettäväksi
Koponen, Meri (2021)
Koponen, Meri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092017905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092017905
Tiivistelmä
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet:
Työelämän muutos, väestön ikääntyminen ja työurien pidentämisen tarve nostavat työterveyshuollon toiminnan keskiöön terveyden ja työkyvyn edistämisen sekä työkyvyn ylläpitämisen. Hyvä terveys ja työkyky tukevat työikäisen jaksamista työssä ja lisää työvuosia. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaisia terveyden edistämisen menetelmiä työterveyden interventioissa voitaisiin käyttää, jotta terveyden edistäminen parantaa työkykyä, ennaltaehkäisee sairauksia ja edistää työterveysasiakkaan yleistä terveyttä.
Tutkimusmenetelmät:
Tutkimus suoritettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa käytin eri tietokantoja kuten Cinahl, Medic, PubMed, ja Duodecim sekä muita terveystieteellisiä tutkimuksia julkaisevia tietokantoja. Näiden lisäksi tein manuaalista tiedonhakua. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla pystytään antamaan laaja kuva käsiteltävästä aiheesta, tai kuvailla käsiteltävän aiheen historiaa ja kehityskulkua. Kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen sisältyi prosessi, joka sisältää materiaalin hankinnan, tekstiaineiston synteesin yleensä taulukoidussa muodossa ja analyysin olemassa olevan tutkimuksen arvon tai kontribuution osoittamiseen.
Tulokset:
Terveyden edistämisen interventiot, jotka räätälöidään asenteiden, pystyvyyden tunteen, muutosvaiheen ja muutosprosessien mukaan ovat vaikuttavampia kuin räätälöimättömät interventiot. Elintapamuutos edellyttää työterveysasiakkaalta omakohtaista kokemista, muutokseen motivoitumista, sopivaa elämäntilannetta, psyykkisiä ominaisuuksia ja ympäristöstä tulevaa tukea, seurantaa ja kannustusta. Tutkimuksen mukaan myös työterveyden asiakasyrityksiä on mahdollista hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin ennaltaehkäisevässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ennaltaehkäisevällä työllä työkyvyn edistämisessä voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä verrattuna tilanteeseen, jossa hoidetaan ja ehkäistään sairauksia.
Pohdinta:
Terveyden edistämisen interventioilla voitiin osoittaa olevan vaikutusta työterveysasiakkaan elämäntapoihin. Tutkimuksessa ei toisaalta saatu näyttöä missä määrin terveyden edistämisen menetelmät edistävät työterveysasiakkaan työkykyä.
Avainsanat:
työkyky, työura, terveyden edistäminen, elintapamuutos
Työelämän muutos, väestön ikääntyminen ja työurien pidentämisen tarve nostavat työterveyshuollon toiminnan keskiöön terveyden ja työkyvyn edistämisen sekä työkyvyn ylläpitämisen. Hyvä terveys ja työkyky tukevat työikäisen jaksamista työssä ja lisää työvuosia. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaisia terveyden edistämisen menetelmiä työterveyden interventioissa voitaisiin käyttää, jotta terveyden edistäminen parantaa työkykyä, ennaltaehkäisee sairauksia ja edistää työterveysasiakkaan yleistä terveyttä.
Tutkimusmenetelmät:
Tutkimus suoritettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa käytin eri tietokantoja kuten Cinahl, Medic, PubMed, ja Duodecim sekä muita terveystieteellisiä tutkimuksia julkaisevia tietokantoja. Näiden lisäksi tein manuaalista tiedonhakua. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla pystytään antamaan laaja kuva käsiteltävästä aiheesta, tai kuvailla käsiteltävän aiheen historiaa ja kehityskulkua. Kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen sisältyi prosessi, joka sisältää materiaalin hankinnan, tekstiaineiston synteesin yleensä taulukoidussa muodossa ja analyysin olemassa olevan tutkimuksen arvon tai kontribuution osoittamiseen.
Tulokset:
Terveyden edistämisen interventiot, jotka räätälöidään asenteiden, pystyvyyden tunteen, muutosvaiheen ja muutosprosessien mukaan ovat vaikuttavampia kuin räätälöimättömät interventiot. Elintapamuutos edellyttää työterveysasiakkaalta omakohtaista kokemista, muutokseen motivoitumista, sopivaa elämäntilannetta, psyykkisiä ominaisuuksia ja ympäristöstä tulevaa tukea, seurantaa ja kannustusta. Tutkimuksen mukaan myös työterveyden asiakasyrityksiä on mahdollista hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin ennaltaehkäisevässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ennaltaehkäisevällä työllä työkyvyn edistämisessä voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä verrattuna tilanteeseen, jossa hoidetaan ja ehkäistään sairauksia.
Pohdinta:
Terveyden edistämisen interventioilla voitiin osoittaa olevan vaikutusta työterveysasiakkaan elämäntapoihin. Tutkimuksessa ei toisaalta saatu näyttöä missä määrin terveyden edistämisen menetelmät edistävät työterveysasiakkaan työkykyä.
Avainsanat:
työkyky, työura, terveyden edistäminen, elintapamuutos