Ravintolaruokailun merkitys : Äänessä ikäihmiset

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ikäihmisten unelmia, toiveita ja odotuksia ravintolassa ruokailemisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitkä asiat ovat ikäihmisten kannalta merkityksellisiä ravintolassa ruokailemisessa, ja onko aiemmilla ravintolakokemuksilla vaikutusta ikäihmisten unelmiin, toiveisiin ja odotuksiin. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä oli Ikäruoka 2.0 -hanke, jonka tavoitteena on kehittää kotona asuvien ikäihmisten hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joiden avulla oli tarkoitus tuoda vahvasti ikäihmisten omaa ääntä esille. Ikäruoka 2.0 -hankkeen ohjausryhmän kautta saatiin kuusi 70–80-vuotiasta haastateltavaa, joiden haastattelut toteutettiin Jyväskylän keskustan alueella. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä käytettiin aiempaa tutkittua tietoa ikäihmisten ravintolassa ruokailemisesta, ruokailun vaikutuksesta elämänlaatuun, ikäystävällisyyden näkökulmasta sekä tapojen ja tottumusten merkityksestä ravintolassa ruokailemiseen.

Opinnäytetyön tuloksissa korostui ravintolassa ruokailemisen merkityksellisyys ikäihmisille useasta eri näkökulmasta. Ravintolassa ruokaileminen vahvisti ja tuki tulosten mukaan erityisesti elämänlaadun sosiaalista ja psyykkistä osa-aluetta. Opinnäytetyön tuloksissa nousi esille hyvän ruoan merkitys ruokaelämyksenä ja tärkeänä osana ravintolakokemusta. Lisäksi tuloksissa korostui ja vahvistui kulttuurin merkitys ja tärkeys ikäihmisille osana elämyksellistä ravintolakokemusta. Ravintolaympäristöllä havaittiin olevan suuri merkitys ravintolakokemukseen. Ikäihmiset toivoivat ravintolaympäristöltä viihtyisyyttä, intiimiyttä ja henkilökohtaista palvelua.

Opinnäytetyön johtopäätöksissä todettiin tulosten vahvistavan suurelta osin aiempaa tutkittua tietoa ikäihmisten ravintolassa ruokailemisesta. Ikäihmisten toiveet, odotukset ja unelmat osoittautuivat muodostuvan keskenään samoista asioista. Ikäihmisten aiempien kokemusten yhteyttä unelmiin, toiveisiin ja odotuksiin ei voitu opinnäytetyön tulosten perusteella selkeästi osoittaa.

Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä Ikäruoka 2.0 -hankkeessa ja ravintolapalveluiden suuntaamisessa ikäihmisille. Opinnäytetyössä tuotiin esille ikäihmisten oma ääni ja tuloksista ilmeneekin, ettei ikäihmiset toivo ravintolassa ruokailemiselta erityisesti ikääntymisen kannalta huomioitavia asioita.

The purpose of this thesis was to study the dreams, hopes and expectations of the elderly about dining in a restaurant. The aim of this thesis was to find out things that are important for the elderly when dining in a restaurant and whether previous restaurant experiences have an influence on elderly people´s dreams, hopes and expectations. The partner of this thesis was Ikäruoka 2.0 -project of the elderly food services.

This thesis was carried out as a qualitative research. Data for this study were collected by semi-structured interviews, which were intended to strongly highlight the own voice of the interviewed elderly. Six interviewees aged 70–80 were reached through Ikäruoka 2.0 -project. The interview material was analyzed using data-driven content analysis. As a theoretical frame, this thesis used previous research of the elderly dining in a restaurant, the effect of eating on the quality of life, an age-friendly perspective, and the importance of habits when dining in a restaurant.

The results of this thesis showed the relevance of the elderly dining in restaurants from several different perspectives. According to the results, dining in a restaurant confirms and supports especially social and psychic subdivisions of the quality of life. According to the results, the importance of good food as a food experience is an important part of the restaurant experience for the elderly. The restaurant environment was found to have a significant relevance to the restaurant experience. The elderly wished comfort, intimacy, and personal service.

The conclusion of this thesis confirms most of the previous research results of the elderly dining in a restaurant. The hopes, expectations and dreams of the elderly were formed on the same things between each other. The connection of past experiences to the dreams, hopes and expectations could not be clearly demonstrated. The conclusion of this thesis can be used in Ikäruoka 2.0 -project and in directing restaurant services to the elderly.