Koronapandemian vaikutukset nuorten arkeen - Kyselytutkimus Napapiirin yläasteen 8. ja 9. -luokkalaisille
Koskelainen, Johanna; Koskelainen, Mikko (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092318015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092318015
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on nuorten elämään. Tavoitteena oli tarkastella nuorten kokemuksia erityisesti koulun näkökulmasta. Koulu on nuorille yksi tärkeimmistä toimintaympäristöistä ja suuri osa heidän arkeaan, siksi koimme, että on tärkeää selvittää nuorten erilaisia tuen tarpeita. Koulunkäynnin lisäksi tarkastelemme tutkimuksessa nuorten sosiaalisia suhteita ja hyvinvointia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Tutkimuskysymyksiksi valikoitui kaksi kysymystä: Millaisia vaikutuksia koronapandemialla on nuorten arkeen sekä minkälaista tukea nuoret tarvitsevat arjesta selviytyäkseen. Toivomme tuloksista olevan hyötyä sosiaalialalla erityisesti varhaisia tukitoimia suunniteltaessa ja ennaltaehkäisevässä nuorisotyössä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Napapiirin yläaste. Kyselyyn vastasi 124 opiskelijaa koulun 8–9. -luokilta. Kerätty aineisto analysoitiin Google Forms -ohjelman tarjoamien havaintomatriisien avulla sekä tuloksia myös ristiintaulukoitiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaa hyödyntäen. Analyysi tehtiin aineistosta rakentuneiden tilastojen ja numeroiden avulla mutta avoimet kysymykset analysoitiin laadullista menetelmää käyttäen.
Tulosten perusteella koronapandemia on vaikuttanut nuorten arkeen erityisesti lisääntyneenä somen käyttönä. Nuoria huolettaa tulevaisuus, ammatinvalinta, oma tai läheisen sairastuminen, perheen taloudellinen tilanne, työttömyys tai lomautus. Pandemia on vaikuttanut oppilaiden opiskelumotivaatioon laskevasti, sillä motivaatio on vähentynyt 37 prosentilla ja oppimishaasteet ovat lisääntyneet 32 prosentilla nuorista. Vastaajista 38 prosenttia koki tarvitsevansa tukea yhteen tai useampaan osa-alueeseen: tukea koulunkäyntiin, kiusaamiseen, mielialaan, kaveri-, perhe- tai parisuhteeseen tai tunteiden käsittelyyn. Kukaan ei kokenut tarvitsevansa tukea päihteiden käytön hallintaan. Johtopäätöksinä toteamme, että vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin ovat aikaisempiin tutkimuksiin verraten vähäiset erityisesti kaverisuhteiden osalta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Tutkimuskysymyksiksi valikoitui kaksi kysymystä: Millaisia vaikutuksia koronapandemialla on nuorten arkeen sekä minkälaista tukea nuoret tarvitsevat arjesta selviytyäkseen. Toivomme tuloksista olevan hyötyä sosiaalialalla erityisesti varhaisia tukitoimia suunniteltaessa ja ennaltaehkäisevässä nuorisotyössä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Napapiirin yläaste. Kyselyyn vastasi 124 opiskelijaa koulun 8–9. -luokilta. Kerätty aineisto analysoitiin Google Forms -ohjelman tarjoamien havaintomatriisien avulla sekä tuloksia myös ristiintaulukoitiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaa hyödyntäen. Analyysi tehtiin aineistosta rakentuneiden tilastojen ja numeroiden avulla mutta avoimet kysymykset analysoitiin laadullista menetelmää käyttäen.
Tulosten perusteella koronapandemia on vaikuttanut nuorten arkeen erityisesti lisääntyneenä somen käyttönä. Nuoria huolettaa tulevaisuus, ammatinvalinta, oma tai läheisen sairastuminen, perheen taloudellinen tilanne, työttömyys tai lomautus. Pandemia on vaikuttanut oppilaiden opiskelumotivaatioon laskevasti, sillä motivaatio on vähentynyt 37 prosentilla ja oppimishaasteet ovat lisääntyneet 32 prosentilla nuorista. Vastaajista 38 prosenttia koki tarvitsevansa tukea yhteen tai useampaan osa-alueeseen: tukea koulunkäyntiin, kiusaamiseen, mielialaan, kaveri-, perhe- tai parisuhteeseen tai tunteiden käsittelyyn. Kukaan ei kokenut tarvitsevansa tukea päihteiden käytön hallintaan. Johtopäätöksinä toteamme, että vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin ovat aikaisempiin tutkimuksiin verraten vähäiset erityisesti kaverisuhteiden osalta.