Pientalon energia- ja kosteustarkastelu
Juuma, Teuvo (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092818108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092818108
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin vuonna 1982 rakennetun pientalon energiankulutusta ja kosteusteknistä toimivuutta. Pientalo on rakennettu 1980-luvun määräysten mukaisesti, joten rakenteissa on riskirakenteita. Alapohjan kosteustekninen toimivuus on kyseenalainen sekä yläpohjaan on laitettu eristeeksi sahanpurua. Tavoitteena on suunnitella korjaustoimenpiteet rakenteille.
Energia- ja kosteustarkastelut tehtiin Laskentapalvelu-ohjelman avulla ja mallintamalla rakenteet Comsol Multiphysics 5.5 ja 5.6 -ohjelmalla. Laskentapalvelu-ohjelman tuloksena saatiin eri rakenteiden vaikutus energiakulutukseen, rakenteiden U-arvot ja kosteustekninen toiminta. Ohjelmalla simuloitiin eri energiavaihtoehtojen vaikutusta. Comsol-ohjelmalla mallinnettiin rakenteiden lämpötila- ja lämpövirtajakautumia. Lämmönsiirtymisen laskenta perustui standardiin SFS-EN ISO 6946.
Lisäksi määritettiin viivamaiset lisäkonduktanssit rakenteille käyttäen Comsol-ohjelmaa ja Ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Konduktanssiarvoja verrattiin Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjearvoihin (Ympäristöministeriö 2018, 18). Mallinnuksista voitiin päätellä kosteuden kertymistä rakenteisiin. Mallinnukset tehtiin vertailun vuoksi vanhoihin ja uusiin rakenteisiin. Laskentapalvelut- ja Comsol-ohjelmien antamat tulokset olivat yhteneväisiä. Comsol-ohjelma on käyttökelpoinen tutkimuksessa, mutta sen käyttäminen vaatii ohjelmaan perehtymistä. Laskentapalvelut-ohjelma on myös käyttökelpoinen tutkittaessa eri energiaratkaisuja.
Piirustusten perusteella opinnäytetyön kohteena olevan rakennuksen alapohjassa on riskirakenne, joka tuli esille myös Laskentapalvelut- ja Comsol-laskennassa. Yläpohjan eristyksenä on sahanpurua, joka tulisi vaihtaa mineraalivillaan eristyksen parantamiseksi. Alapohja on syytä tarkistaa avaamalla sitä, jotta eristeiden kunto saadaan selville. Tulosten perusteella päätetään alapohjan jatkotoimista. Ainakin yläpohjan sahanpuru vaihdetaan mineraalivillaan. Ikkunat todettiin mallinnusten mukaan vielä toimiviksi.
Talossa on sähkökattila, joka lämmittää vesikiertoisia lämmityspattereita ja käyttövettä. Lisäksi taloa lämmitetään leivinuunilla. Sähkönkulutuksen alentamiseksi haettiin keinoja Laskentapalvelut-ohjelmalla. Päädyttiin vesi-ilmalämpöpumpun asentamiseen käyttöveden lämmittämiseksi ja entinen sähkökattila hoitaa muun lämmityksen. Työn laajuuden vuoksi märkätilojen kosteustarkastelut jätettiin opinnäytetyön ulkopuolelle, mutta märkätilojen saneeraus on tehtävä kuitenkin.
Energia- ja kosteustarkastelut tehtiin Laskentapalvelu-ohjelman avulla ja mallintamalla rakenteet Comsol Multiphysics 5.5 ja 5.6 -ohjelmalla. Laskentapalvelu-ohjelman tuloksena saatiin eri rakenteiden vaikutus energiakulutukseen, rakenteiden U-arvot ja kosteustekninen toiminta. Ohjelmalla simuloitiin eri energiavaihtoehtojen vaikutusta. Comsol-ohjelmalla mallinnettiin rakenteiden lämpötila- ja lämpövirtajakautumia. Lämmönsiirtymisen laskenta perustui standardiin SFS-EN ISO 6946.
Lisäksi määritettiin viivamaiset lisäkonduktanssit rakenteille käyttäen Comsol-ohjelmaa ja Ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Konduktanssiarvoja verrattiin Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjearvoihin (Ympäristöministeriö 2018, 18). Mallinnuksista voitiin päätellä kosteuden kertymistä rakenteisiin. Mallinnukset tehtiin vertailun vuoksi vanhoihin ja uusiin rakenteisiin. Laskentapalvelut- ja Comsol-ohjelmien antamat tulokset olivat yhteneväisiä. Comsol-ohjelma on käyttökelpoinen tutkimuksessa, mutta sen käyttäminen vaatii ohjelmaan perehtymistä. Laskentapalvelut-ohjelma on myös käyttökelpoinen tutkittaessa eri energiaratkaisuja.
Piirustusten perusteella opinnäytetyön kohteena olevan rakennuksen alapohjassa on riskirakenne, joka tuli esille myös Laskentapalvelut- ja Comsol-laskennassa. Yläpohjan eristyksenä on sahanpurua, joka tulisi vaihtaa mineraalivillaan eristyksen parantamiseksi. Alapohja on syytä tarkistaa avaamalla sitä, jotta eristeiden kunto saadaan selville. Tulosten perusteella päätetään alapohjan jatkotoimista. Ainakin yläpohjan sahanpuru vaihdetaan mineraalivillaan. Ikkunat todettiin mallinnusten mukaan vielä toimiviksi.
Talossa on sähkökattila, joka lämmittää vesikiertoisia lämmityspattereita ja käyttövettä. Lisäksi taloa lämmitetään leivinuunilla. Sähkönkulutuksen alentamiseksi haettiin keinoja Laskentapalvelut-ohjelmalla. Päädyttiin vesi-ilmalämpöpumpun asentamiseen käyttöveden lämmittämiseksi ja entinen sähkökattila hoitaa muun lämmityksen. Työn laajuuden vuoksi märkätilojen kosteustarkastelut jätettiin opinnäytetyön ulkopuolelle, mutta märkätilojen saneeraus on tehtävä kuitenkin.