Synnytyksen jälkeinen masennus ja varhainen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä: Opas perheille

Abstract

Synnytyksen jälkeen äidit kokevat usein herkistymistä, joka on luontainen vanhemman kiintymystä vastasyntyneeseen tukeva reaktio. Synnytyksen jälkeinen alakuloisuus voi kuitenkin hoitamattomana jatkua ja kehittyä synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi. Synnytyksen jälkeinen masennus jää usein tunnistamatta ja siksi tarkoituksenmukainen avunsaanti viivästyy tai jää kokonaan saamatta. Synnytyksen jälkeistä masennusta esiintyy myös miehillä, mutta siihen kiinnitetään vähemmän huomiota, koska huomio kiinnittyy enemmän äitiin ja vastasyntyneeseen. Synnytyksen jälkeinen masennus voi vaikuttaa vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen kielteisellä tavalla. Hyvä varhainen vuorovaikutus on tärkeä perusta lapsen kehitykselle ja sosiaalisiin suhteisiin. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa synnytyksen jälkeistä masennusta ja varhaista vuorovaikutusta käsittelevä opas perheille. Oppaan tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sekä vauvan ja vanhemman välisen varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä. Opas tulee Tornion kaupungin Kivirannan neuvolan henkilökunnan käyttöön asiakasohjauksessa hyödynnettäväksi. Opinnäytetyömme teoreettisessa viitekehyksessä kuvaamme vanhempien synnytyksen jälkeistä masennusta ja synnytyksen jälkeisen masennuksen mahdollisia vaikutuksia lapseen, varhaista vuorovaikutusta sekä kiintymyssuhteen kehittymistä. Kuvailemme myös kiintymyssuhdemalleja, joita ovat turvallinen, turvaton-välttelevä ja turvaton-ristiriitainen. Oppaan sisältö perustuu opinnäytetyömme teoreettisen viitekehykseen. Valmis opas on selkeä ja toimeksiantajan toiveiden mukainen. Neuvolassa voidaan hyödyntää opasta ja tukea vanhemmuutta riippumatta lähtökohdista kotona. Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen sekä lapsen ja vanhemman välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vaikuttavat positiivisesti lapsen kehitykseen.

After giving birth to a child, mothers usually face a time period of excess sensitivity, which is a natural mechanism for the bond between a parent and a child to develop. The so called “baby blues” can sometimes develop into a postpartum depression if not treated properly. Postpartum depression is often a weakly recognized state, and therefore the much-needed help may not reach the parent at all. Also, men can have postpartum depression, but since the attention is often on the baby and the mother, men tend to stay undiagnosed. Postpartum depression may have a negative impact on the early interaction between the parent and the child. A good early interaction is an important foundation for the child’s development and for healthy social relationships. The purpose of this thesis was to produce a guide leaflet to families about postpartum depression and early interaction. The goal of the guide leaflet is to increase understanding and give information about postpartum depression and highlight the importance of it. The guide leaflet was produced in cooperation with the City of Tornio maternity clinic and will be given to the customers to be used as a guide. In the theoretical frame of reference, postpartum depression among parents and the possible effects of it on the child is discussed. The progression of the maternal bond and the meaning of early interaction is explained. Three attachment theories are established in the theoretical part. These include safe, unsafe-avoidant, and safe-ambivalent theories. The guide leaflet is based on the theoretical frame of reference. The final version of the guide leaflet is reader friendly and produced for the need of the commissioner. The guide leaflet can be utilized in the maternity clinic to support parenting regardless of the family background. By recognizing postpartum depression and supporting the early interaction between the parent and the child the child’s development can be positively promoted.