Sote-alan opiskelijoiden kokemukset COVID-19-pandemian aikana tapahtuvasta harjoittelusta
Jääskeläinen, Senja; Katajainen, Maria (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092818118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092818118
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Metropolian ammattikorkeakoulun eri sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoiden kokemuksia koronapandemian aikaisesta työharjoittelusta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota Metropolia voisi hyödyntää tulevaisuudessa, kun suunnitellaan työharjoittelua poikkeusolojen aikana tai muissa erityistilanteissa. Tuotetun tiedon avulla pystytään tukemaan ja ottamaan huomioon opiskelijoiden hyvinvointia ja harjoittelun sujuvuutta työharjoittelun aikana.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruu tapahtui haastattelemalla eri sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Haastattelun kysymykset pohjautuivat aikaisempaan tutkimustietoon ja aineistoa tarkasteltiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistuvien opiskelijoiden kokemukset kertoivat paljon, mikä oli toiminut ja missä on parannettavaa harjoittelussa. Haastatteluiden aikana oli mahdollista kehittää tarkentavia lisäkysymyksiä. Kysymykset olivat avoimia, jotta vastaajat saivat ilmaista itseään omin sanoin ja osoittaa, mikä oli tärkeää tai keskeistä vastaajien ajatusmaailmassa. Opiskelijat koostuivat bioanalyytikko-, optometristi-, röntgen- ja suuhygienistiopiskelijoista, jotka olivat olleet harjoittelussa HyMy-kylässä tai koulun ulkopuolella kevään 2021 aikana. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin eli puhtaaksi kirjoitettiin analyysiä varten.
Tulokset osoittivat, että opiskelijat kokivat paljon stressiä ja pelon tunteita COVID-19-pandemia-aikana. Pelon tunteet syntyivät muun muassa valmistumisen viivästymisestä, koronatartunnoista sekä paineen lisääntymisestä. Opiskelijoiden tukena toimi kuitenkin kannustava ilmapiiri ja vertaistuki, jonka avulla opiskelijat kokivat kasvaneensa henkisesti. Opinnäytetyön tuloksista löytyi paljon yhtäläisyyksiä saman aihepiirin aikaisempien tutkimuksien kanssa.
Jatkokehittämisajatuksena opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin parantamiseen voisi kehittää mielenterveyttä vahvistavan tai pelkojen hallitsemista auttavan opintokurssin. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi tulisi myös panostaa parempaan tiedon kulkuun opettajien ja opiskelijoiden välillä.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruu tapahtui haastattelemalla eri sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Haastattelun kysymykset pohjautuivat aikaisempaan tutkimustietoon ja aineistoa tarkasteltiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistuvien opiskelijoiden kokemukset kertoivat paljon, mikä oli toiminut ja missä on parannettavaa harjoittelussa. Haastatteluiden aikana oli mahdollista kehittää tarkentavia lisäkysymyksiä. Kysymykset olivat avoimia, jotta vastaajat saivat ilmaista itseään omin sanoin ja osoittaa, mikä oli tärkeää tai keskeistä vastaajien ajatusmaailmassa. Opiskelijat koostuivat bioanalyytikko-, optometristi-, röntgen- ja suuhygienistiopiskelijoista, jotka olivat olleet harjoittelussa HyMy-kylässä tai koulun ulkopuolella kevään 2021 aikana. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin eli puhtaaksi kirjoitettiin analyysiä varten.
Tulokset osoittivat, että opiskelijat kokivat paljon stressiä ja pelon tunteita COVID-19-pandemia-aikana. Pelon tunteet syntyivät muun muassa valmistumisen viivästymisestä, koronatartunnoista sekä paineen lisääntymisestä. Opiskelijoiden tukena toimi kuitenkin kannustava ilmapiiri ja vertaistuki, jonka avulla opiskelijat kokivat kasvaneensa henkisesti. Opinnäytetyön tuloksista löytyi paljon yhtäläisyyksiä saman aihepiirin aikaisempien tutkimuksien kanssa.
Jatkokehittämisajatuksena opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin parantamiseen voisi kehittää mielenterveyttä vahvistavan tai pelkojen hallitsemista auttavan opintokurssin. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi tulisi myös panostaa parempaan tiedon kulkuun opettajien ja opiskelijoiden välillä.