Beetaglukaanimäärityksiä liemiviljellyistä Ganoderma lucidum -sienikannoista spektrofotometrisesti
Jääskeläinen, Emilia (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092918140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092918140
Tiivistelmä
Työ tehtiin osana Luonnonvarakeskuksessa käynnissä ollutta InnoFungi-projektia. Tavoitteena oli mitata Ganoderma lucidum -sienilajin kantojen beetaglukaanipitoisuuksia Megazymen Mushroom and yeast beta-glucan -kitillä. Mitatut sieninäytteet olivat liemiviljelyllä kasvatettua sienirihmastoa. Tämän lisäksi kitillä voidaan mitata edelleen varsinaisia sienen itiöemän beetaglukaanipitoisuuksia.
Ganoderma lucidum -näytteet siirrostettiin agarmaljoilta elatusliemeen, jossa niitä kasvatettiin 3 viikkoa, minkä jälkeen näytteet kylmäkuivattiin ja jauhettiin ennen kitillä mittausta.
Työssä arvioitiin tutkittujen sienikantojen käyttöarvoa beetaglukaanin tuotossa paitsi sienikannan beetaglukaanipitoisuuden, myös kantojen kasvunopeuksien vertailun perusteella, mikä toteutettiin viidelle kannalle maljaviljelyllä. Näiden mittausten lisäksi sienten kasvua arvioitiin suuntaa antavasti elatusliemessä kasvatettujen kantojen massojen eron avulla. Lisäksi tavoitteena oli arvioida kitin laajemman käyttöönoton mahdollisuutta käytössä olleessa laboratoriossa.
Työn aikana ilmaantuneita huomioita käytännön toteutukseen on esitetty, ja samalla pohditaan menetelmän haasteita ja etuja beetaglukaanin määrityksessä, ja näytteenvalmistuksen sekä analyysin optimoinnin kohteita, jotka voidaan ottaa huomioon tulevissa määrityksissä.
Tutkimusten perusteella ei voida suoraan sanoa, mikä kannoista tuottaa eniten beetaglukaania. Tutkimus painottuu sopivien kantojen seulontaan, ja jatkossa tarkempia määrityksiä varten voidaan tehdä laajempia mittauksia. Tuloksia voidaan kuitenkin käyttää yhtenä arviona beetaglukaanituoton kannalta oleellisimmille kannoille, ja kittiä sekä käytettyjä näytteen valmistusmenetelmiä voidaan hyödyntää ainakin vastaavanlaisiin kantojen seulontatarkoituksiin.
Ganoderma lucidum -näytteet siirrostettiin agarmaljoilta elatusliemeen, jossa niitä kasvatettiin 3 viikkoa, minkä jälkeen näytteet kylmäkuivattiin ja jauhettiin ennen kitillä mittausta.
Työssä arvioitiin tutkittujen sienikantojen käyttöarvoa beetaglukaanin tuotossa paitsi sienikannan beetaglukaanipitoisuuden, myös kantojen kasvunopeuksien vertailun perusteella, mikä toteutettiin viidelle kannalle maljaviljelyllä. Näiden mittausten lisäksi sienten kasvua arvioitiin suuntaa antavasti elatusliemessä kasvatettujen kantojen massojen eron avulla. Lisäksi tavoitteena oli arvioida kitin laajemman käyttöönoton mahdollisuutta käytössä olleessa laboratoriossa.
Työn aikana ilmaantuneita huomioita käytännön toteutukseen on esitetty, ja samalla pohditaan menetelmän haasteita ja etuja beetaglukaanin määrityksessä, ja näytteenvalmistuksen sekä analyysin optimoinnin kohteita, jotka voidaan ottaa huomioon tulevissa määrityksissä.
Tutkimusten perusteella ei voida suoraan sanoa, mikä kannoista tuottaa eniten beetaglukaania. Tutkimus painottuu sopivien kantojen seulontaan, ja jatkossa tarkempia määrityksiä varten voidaan tehdä laajempia mittauksia. Tuloksia voidaan kuitenkin käyttää yhtenä arviona beetaglukaanituoton kannalta oleellisimmille kannoille, ja kittiä sekä käytettyjä näytteen valmistusmenetelmiä voidaan hyödyntää ainakin vastaavanlaisiin kantojen seulontatarkoituksiin.