JavaScript ja siitä syntyneet alustat
Miettinen, Toni (2021)
Miettinen, Toni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100518347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100518347
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia JavaScriptin historiaa sekä sen eri käyttötarkoituksia. Työn tavoitteena on tutustua tarkemmin kieleen itsessään ja siitä syntyneisiin eri kehyksiin ja kirjastoihin, sekä mihin eri käyttötarkoituksiin niitä käytetään. Lisäksi katsotaan millä lailla nämä eroavat toisistaan, sekä miten ne käytännössä toimivat. Työn aihe on omavalintainen ja valittu oman mielenkiinnon pohjalta.
Toteutuksen aikana käytetään ohjelmoijille tarkoitettua tekstieditoria Visual Studio Code. Kaikkien alustojen rinnalla toimii myös tyylittely kehys Bootstrap, jota hyödynnetään sovellusten tyylittelyssä. Historia osiossa on käytetty lähteinä useita eri artikkeleja, osa ollen internetin digitaalisesta ”Wayback Machine” arkistosta.
Vertailun aikana kävi ilmi, että kaikki käsitellyt kehykset ovat hyviä vaihtoehtoja kehittäjien moniin eri tarpeisiin. Näistä haettuja eroavaisuuksia tehdyn esimerkki sovelluksen perusteella löytyi riittävä määrä, joista suurin osa liittyi komponenttien rakenteiden koostumuksiin, ja miten osa niiden funktioista toimi.
Kirjastojen osalta koin JQueryn olevan hyödyllinen, helposti käytettävä ja projektiin tuotava alusta. Toisen valitun kirjaston, BackboneJS, toisaalta vaikka vaikuttikin kätevältä, on jäänyt ajan myötä jälkeen muita käytännöllisiä ohjelmia joita käytetään ohjelmoinnin parissa.
Toteutuksen aikana käytetään ohjelmoijille tarkoitettua tekstieditoria Visual Studio Code. Kaikkien alustojen rinnalla toimii myös tyylittely kehys Bootstrap, jota hyödynnetään sovellusten tyylittelyssä. Historia osiossa on käytetty lähteinä useita eri artikkeleja, osa ollen internetin digitaalisesta ”Wayback Machine” arkistosta.
Vertailun aikana kävi ilmi, että kaikki käsitellyt kehykset ovat hyviä vaihtoehtoja kehittäjien moniin eri tarpeisiin. Näistä haettuja eroavaisuuksia tehdyn esimerkki sovelluksen perusteella löytyi riittävä määrä, joista suurin osa liittyi komponenttien rakenteiden koostumuksiin, ja miten osa niiden funktioista toimi.
Kirjastojen osalta koin JQueryn olevan hyödyllinen, helposti käytettävä ja projektiin tuotava alusta. Toisen valitun kirjaston, BackboneJS, toisaalta vaikka vaikuttikin kätevältä, on jäänyt ajan myötä jälkeen muita käytännöllisiä ohjelmia joita käytetään ohjelmoinnin parissa.