Taktisen ensihoidon välitön valmius : toiminnan vaikutus ja kehittäminen Pirkanmaan ensihoitopalvelussa
Uotila, Tapio (2021)
Uotila, Tapio
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100418318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100418318
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tarkastella välittömässä lähtövalmiudessa olevan taktisen ensihoitoyksikön (TEMS-yksikkö) vaikutusta ensihoitopalvelun toimintaan ja kuinka toimintaa tulisi kehittää vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksia. Tutkimuskysymyksiä olivat 1) Miten välittömässä lähtövalmiudessa oleva taktisen ensihoidon yksikkö on vaikuttanut Pirkanmaan ensihoitopalvelun toimintaan uhka- ja väkivaltatilanteissa? 2) Miten välittömässä lähtövalmiudessa olevan TEMS-yksikön toimintaa tulisi jatkossa kehittää osana ensihoitopalvelua. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa TEMS-yksikön vaikutuksesta ensihoitopalvelun toimintaan ja toiminnan jatkokehittämiseksi.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää, koska haluttiin saada kokemusperäistä tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimuksessa toimintaa tarkasteltiin operaatiotaidon näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jossa teemat muodostuivat operaatiotaidon käsitteestä. Tutkimuksen tiedonantajina toimivat ensihoidon kenttäjohtajat ja taktisen ensihoidon operaattorit. Tutkimusaineisto muodostui kymmenestä (n=10) teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella TEMS-yksikön toiminta on vaikuttanut merkittävästi ja laaja-alaisesti Pirkanmaan ensihoitopalvelun toimintaan uhka- ja väkivaltatilanteissa operaatiotaidon eri osa-alueilla. Keskeisimmät vaikutukset ovat ensihoitopalvelun lisääntynyt tilannetietoisuus ja parantunut työturvallisuus uhka- ja väkivaltatilanteissa. Ensihoidon kenttäjohtajat kokevat TEMS-yksikön suorituskyvyn, toimintamallien ja dynaamisuuden helpottavan osaltaan kompleksisten uhka- ja väkivaltatilanteiden johtamista ja vähentävän johtajan kokemaa psyykkistä kuormitusta ja helpottavan päätöksentekoa. Ensihoitopalvelun ja poliisin välinen viranomaisyhteistyö on tiivistynyt kaikilla operaatiotaidon osa-alueilla ja poliisin tietoisuus ensihoitopalvelusta ja sen johtamisjärjestelmästä on lisääntynyt. TEMS-yksikön toiminnan myötä ensihoidon ja poliisin välinen viranomaisyhteistyö on kehittynyt uudelle tasolle, mikä näkyy laajemminkin kuin TEMS-toiminnassa.
Kehittämisehdotuksena tutkimuksen tulosten perusteella turvallisuusviranomaisten tietoisuutta taktisen ensihoidon toiminnasta tulee lisätä. Strategisella tasolla ensihoitopalvelun tulisi määrittää TEMS-yksikön rooli ja olemassa olevia resursseja tulisi hyödyntää laajemmin ensihoitopalvelun päivittäisessä toiminnassa. Operatiivisella tasolla eri viranomaisten yhteisoperointikykyä tulisi kehittää kaikilla operaatiotaidon osa-alueilla. Taktisella tasolla tulisi kehittää TEMS-yksikön ja ensihoitopalveluiden muiden yksiköiden yhteisoperointia, sekä luoda vakioituja toimintamalleja tilannekuvan raportointiin ja kommunikaatioon turvallisuuskriittisiin tilanteisiin.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää, koska haluttiin saada kokemusperäistä tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimuksessa toimintaa tarkasteltiin operaatiotaidon näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jossa teemat muodostuivat operaatiotaidon käsitteestä. Tutkimuksen tiedonantajina toimivat ensihoidon kenttäjohtajat ja taktisen ensihoidon operaattorit. Tutkimusaineisto muodostui kymmenestä (n=10) teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella TEMS-yksikön toiminta on vaikuttanut merkittävästi ja laaja-alaisesti Pirkanmaan ensihoitopalvelun toimintaan uhka- ja väkivaltatilanteissa operaatiotaidon eri osa-alueilla. Keskeisimmät vaikutukset ovat ensihoitopalvelun lisääntynyt tilannetietoisuus ja parantunut työturvallisuus uhka- ja väkivaltatilanteissa. Ensihoidon kenttäjohtajat kokevat TEMS-yksikön suorituskyvyn, toimintamallien ja dynaamisuuden helpottavan osaltaan kompleksisten uhka- ja väkivaltatilanteiden johtamista ja vähentävän johtajan kokemaa psyykkistä kuormitusta ja helpottavan päätöksentekoa. Ensihoitopalvelun ja poliisin välinen viranomaisyhteistyö on tiivistynyt kaikilla operaatiotaidon osa-alueilla ja poliisin tietoisuus ensihoitopalvelusta ja sen johtamisjärjestelmästä on lisääntynyt. TEMS-yksikön toiminnan myötä ensihoidon ja poliisin välinen viranomaisyhteistyö on kehittynyt uudelle tasolle, mikä näkyy laajemminkin kuin TEMS-toiminnassa.
Kehittämisehdotuksena tutkimuksen tulosten perusteella turvallisuusviranomaisten tietoisuutta taktisen ensihoidon toiminnasta tulee lisätä. Strategisella tasolla ensihoitopalvelun tulisi määrittää TEMS-yksikön rooli ja olemassa olevia resursseja tulisi hyödyntää laajemmin ensihoitopalvelun päivittäisessä toiminnassa. Operatiivisella tasolla eri viranomaisten yhteisoperointikykyä tulisi kehittää kaikilla operaatiotaidon osa-alueilla. Taktisella tasolla tulisi kehittää TEMS-yksikön ja ensihoitopalveluiden muiden yksiköiden yhteisoperointia, sekä luoda vakioituja toimintamalleja tilannekuvan raportointiin ja kommunikaatioon turvallisuuskriittisiin tilanteisiin.