Päiväkodinjohtajien työhyvinvointi – Työssä jaksamisen kehittäminen johtajien näkökulmasta

Abstract

Monissa valtakunnallisissa tutkimuksissa on noussut esille, että päiväkodin johtajien työmäärä on liian iso. Päiväkodin johtajien päätehtävälle varhaiskasvatuksen kehittämiselle ja pedagogiikan johtamiselle ei jää riittävästi aikaa. Oikeanlaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta työnantajat voisivat välttää ylikuormittuneet johtajat.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Turun kaupungin päiväkodin johtajien työhyvinvoinnin tilaa sekä kartoittaa työntekijöiden näkökulmasta työhyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Turun kaupungin Sivistystoimialan Varhaiskasvatuksen hallinto. Teoreettisessa osassa esitellään varhaiskasvatusta ja päiväkodin johtajuutta, sekä käsitellään työhyvinvoinnin eri osa-alueita: työn imua, työ voimavaroja sekä kuormitusta. Tämän tutkimuksen pohjana toimineet Kunta10- ja Opetusalan ammattijärjestön Päiväkodin johtaja -tutkimukset on myös esitelty lyhyesti.

Tutkimuksen alussa kartoitettiin kvantitatiivisella kyselyllä, millaiseksi Turun kaupungin päiväkotien johtajat kokivat oman työnsä ja työssäjaksamisen marraskuussa 2019. Kyselyn lopussa oli myös neljä avointa kysymystä. Kvantitatiiviseen kyselyyn vastasi 30 johtajaa (vastausprosentin ollessa 55%). Tämän jälkeen kolmea johtajaa haastateltiin tammi–helmikuussa 2020. Haastattelulla saatiin lisätietoa kyselyn avoimiin kysymyksiin. Kyselyn avoimet vastaukset sekä haastattelun vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tutkimus osoitti, että johtajat olivat pääsääntöisesti motivoituneita ja halusivat kehittää päiväkotien toimintaa. Johtajat kokivat työnsä merkitykselliseksi. Suurin osa johtajista koki työn imua, mutta oli myös niitä, jotka eivät kokeneet sitä lainkaan. Työmäärä koettiin liian suureksi työaikaan nähden ja myös alaisten määrää haluttiin vähentää. Työtehtäviä tulisi selventää, jotta johtajat ehtisivät kehittää varhaiskasvatusyksiköiden toi-mintaa pedagogisesti, kansallisen Varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Monet toimistotyöt, sekä toimimattomat tukipalvelut työllistivät johtajia ja tähän kaivattiin muutosta. Esimiesten sekä kollegoiden tukea kaivattiin enemmän, sillä johtajan työ on hyvin itsenäistä. Hallinnolta toivottiin selkeämpää visiota ja strategiaa ohjaamaan toimintaa.