Katuluokkien hiilijalanjälkitarkastelut
Fagerholm, Katariina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101118530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101118530
Tiivistelmä
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja päästötarkastelut päästöjen vähentämiseksi tulevat välttämättömiksi. Tämän insinöörityön aiheena oli katuluokkien hiilijalanjälkitarkastelut.
Opinnäytetyössä tutkittiin miten katu- ja kantavuusluokka vaikuttavat päästöjen muodostumiseen kadun päällysrakenteen rakentamisessa ja mikä on pengertäytön vaikutus päästöihin. Tarkastelut tehtiin opinnäytetyön yhteydessä tuotetulla Excel-pohjaisella päästölaskentatyökalulla. Tarkastelujen pohjalta käsiteltiin katusuunnittelun keinoja päästöjen vähentämiseksi.
Päästölaskentaesimerkeissä merkittävimmiksi havainnoiksi päästöjen kannalta nousivat päällysrakenteessa asfaltin päästöintensiivisyys ja pengertäytössä kuljetusmatkojen suuri vaikutus päästöihin. Kuljetusmatkat ovat merkittäviä, koska pengermassojen määrät ovat usein suuria. Suurimmillaan asfalttibetoni muodosti jopa 3/4 päällysrakenteen rakentamisen päästöistä ja pienimmillään noin 1/3. Pengertäytön rakentamisessa kuljetusmatkan pienentäminen merkitsi jopa 60 % päästövähennystä pengertäytöstä aiheutuvista päästöistä. Kantavuusluokkatarkastelussa korostui, miten hiilidioksidipäästöt kasvavat rakennettaessa pehmeälle pohjamaalle. Tämä merkitys lisääntyy käytettäessä pohjanvahvistustoimenpiteitä, jotka on rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Päästövähennyksiä voidaan saavuttaa hyödyntämällä rakentamisessa kierrätys- ja uusiomateriaaleja, sekä pienentämällä materiaalien kuljetusmatkoja. Massakoordinaatiolla, eli kiviaineksen alueellisella hyödyntämisellä, nämä toimet voidaan myös yhdistää. Siten hankkeen alueelta saatavat rakennusmateriaalit voivat merkittävästi vähentää katurakentamisen hiilidioksidipäästöjä.
Opinnäytetyössä tutkittiin miten katu- ja kantavuusluokka vaikuttavat päästöjen muodostumiseen kadun päällysrakenteen rakentamisessa ja mikä on pengertäytön vaikutus päästöihin. Tarkastelut tehtiin opinnäytetyön yhteydessä tuotetulla Excel-pohjaisella päästölaskentatyökalulla. Tarkastelujen pohjalta käsiteltiin katusuunnittelun keinoja päästöjen vähentämiseksi.
Päästölaskentaesimerkeissä merkittävimmiksi havainnoiksi päästöjen kannalta nousivat päällysrakenteessa asfaltin päästöintensiivisyys ja pengertäytössä kuljetusmatkojen suuri vaikutus päästöihin. Kuljetusmatkat ovat merkittäviä, koska pengermassojen määrät ovat usein suuria. Suurimmillaan asfalttibetoni muodosti jopa 3/4 päällysrakenteen rakentamisen päästöistä ja pienimmillään noin 1/3. Pengertäytön rakentamisessa kuljetusmatkan pienentäminen merkitsi jopa 60 % päästövähennystä pengertäytöstä aiheutuvista päästöistä. Kantavuusluokkatarkastelussa korostui, miten hiilidioksidipäästöt kasvavat rakennettaessa pehmeälle pohjamaalle. Tämä merkitys lisääntyy käytettäessä pohjanvahvistustoimenpiteitä, jotka on rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Päästövähennyksiä voidaan saavuttaa hyödyntämällä rakentamisessa kierrätys- ja uusiomateriaaleja, sekä pienentämällä materiaalien kuljetusmatkoja. Massakoordinaatiolla, eli kiviaineksen alueellisella hyödyntämisellä, nämä toimet voidaan myös yhdistää. Siten hankkeen alueelta saatavat rakennusmateriaalit voivat merkittävästi vähentää katurakentamisen hiilidioksidipäästöjä.