Kulttuurikeskus Kanneltalon ei-kävijät

Abstract

Tässä kehittämistyössä kartoitetaan Kannelmäessä sijaitsevan Kulttuurikeskus Kanneltalon lähialueen asukkaiden syitä ja taustatekijöitä ei-kävijyyteen liittyen. Työn tavoitteena on selvittää, voisiko Kanneltalo palveluitaan tai toimintaansa kehittämällä houkutella lisää kävijöitä ja saada ei-kävijöistä aktiivisia kävijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan piirissä toimivan alueellisen kulttuurikeskus Kanneltalon kanssa.

Työn teoreettinen viitekehys muodostuu ei-kävijyyden tutkimuksesta. Siinä tarkastellaan kulttuuri- ja taidealan ei-kävijyyttä sekä esteitä, jotka vaikuttavat ei-kävijyyden taustalla.

Aineistonhankintamenetelminä työssä käytetään kyselytutkimusta sekä tämän pohjalta kerättyjen yhteystietojen avulla luotuja ryhmähaastatteluja Kannelmäen alueella asuville henkilölle. Kyselytutkimus oli Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan tilaama ja sitä käytettiin opinnäytetyön aineistonhankintamenetelmänä, yhteystietojen keräämisen välineenä sekä haastateltavien taustatietojen selvittämiseen, jonka perusteella suoritettiin haastateltavien ryhmittäminen. Haastattelujen avulla pyrittiin pureutumaan syvemmin ei-kävijöiden motiiveihin ja esteisiin olla käyttämättä Kanneltalon palveluita tai osallistua talon esityksiin. Näitä vertaamalla ja yhdistämällä pyrittiin kehittämään Kanneltalon toimintaa entistä houkuttelevammaksi.

Tuloksista nousi esiin kaksi isompaa kehittämiskohdetta ja näiden pohjalta muodostin erilaisia kehitysehdotuksia. Nämä ovat tiedon puute ja sen toimittaminen ei-kävijöille sekä Kanneltalon fyysinen sijainti, sitä ympäröivä alue ja taloon saapuminen. Tietoa talon toiminnasta on tällä hetkellä saatavilla Kanneltalon omien Facebook- ja Instagram sivujen kautta, sekä heidän kotisivuiltaan. Tulosten kautta selvisi, että vaikka sosiaalinen media on väylä, jonka kautta moni tietoa saa, niin tieto ei Kanneltalon ei-kävijöitä tavoita ja näin ollen kaivataan kipeästi uusia keinoja tiedon levittämiseksi. Lisäksi esiin nousivat talon ulkonäön houkuttelemattomuus, harmaa ympäristö ja talon siihen sulautuminen, sekä talon edessä sijaitsevan Sitratorin epämiellyttävyys. Saatuja tuloksia analysoimalla voi siis todeta, että muutosta kaivataan talon ulkoiseen olemukseen ja lähialueeseen sekä tiedon levittämiseen.

This thesis is a case study investigating the causes and background factors of the residents of the Kanneltalo Cultural Center in Kannelmäki in relation to non-attendance. The aim of the work is to find out whether Kanneltalo could attract more visitors by developing its services or operations and get active visitors from non-visitors. The thesis was carried out together with the regional cultural center Kanneltalo, which operates within the Helsinki culture and leisure industry.

The theoretical framework of the work consists of the study of non-attendance. It looks at non-attendance in the field of culture and the arts, as well as the barriers that underlie non-attendance.

The data acquisition methods used in the work are survey research, as well as group interviews created for people living in the Kannelmäki area using the contact information collected on this basis. The survey was commissioned by the City of Helsinki's Culture and Leisure Board and was used to establish the survey, to collect contact information and to find out the background information of the interviewees, based on which the interviewers were grouped. The interviews were used to delve deeper into the reasons and obstacles for non-visitors to use Kanneltalo's services or to participate in various performances. By comparing and combining these, we aim to make Kanneltalo's operations even more attractive.

The results highlighted two major areas for development, and based on these, I formed various development proposals. These are the lack of information for non-visitors, as well as the physical location of the Kanneltalo, the surrounding area and the arrival at the house. Information about the house's activities is currently available through Kanneltalo's own Facebook and Instagram pages, as well as on their website. The results showed that although social media is the gateway through which many people receive information, information does not reach non-visitors to Kanneltalo and therefore new ways of disseminating information are urgently needed. In addition, the unattractiveness of the appearance of the house, the gray environment, and the merging of the house into it, as well as the discomfort of the Sitramarket in front of the house stood out. Analyzing the results, it can be stated that a change is needed in the external appearance of the house and the surrounding area, as well as in the lack of information.