Kokonaisvaltaista ja hyväksyvää kohtaamista : toimintaterapian keinot toiminnallista häiriötä sairastavan asiakkaan kuntoutuksessa
Paarma, Anni; Pietikäinen, Jenna (2021)
Paarma, Anni
Pietikäinen, Jenna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101418649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101418649
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia toimintaterapiainterventioita Suomessa työskentelevät toimintaterapeutit käyttävät toiminnallista häiriötä sairastavien asiakkaiden kanssa. Toiminnalliset häiriöt ovat erittäin yleisiä toimintakykyä ja elämänlaatua merkittävästi heikentäviä oireistoja, joille ei löydy somaattista tai psykiatrista selitystä. Tutkimustietoa toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksesta toimintaterapian avulla on olemassa vain vähän ja Suomesta ei lainkaan. Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Kela toteuttaa vuosina 2018–2022 Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksen kehittämishankkeen, jossa etsitään toimivia kuntoutusmalleja tälle asiakasryhmälle. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Toi.minna Oy, joka toimii yhtenä palveluntuottajana Kelan hankkeessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa interventiomenetelmistä, joita toimintaterapeutit voivat hyödyntää kyseisen asiakasryhmän parissa. Opinnäytetyössä hyödynnettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselyllä ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön teoreettisena taustana hyödynnettiin inhimillisen toiminnan mallia. Työn taustalla vaikuttivat myös biopsykososiaalinen malli sekä ICF-luokitus.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että Suomessa työskentelevät toimintaterapeutit käyttävät interventiomenetelmiä, joita myös aiemmat tutkimukset suosittelevat. Kyselystä nousi esiin, että tärkeintä on asiakkaan empaattinen ja hyväksyvä kohtaaminen. Toimintakyvyn arvioinnissa on tärkeää huomioida asiakkaan subjektiivinen kokemus sekä kartoittaa asiakkaan arkea. Asiakkaan toimintakykyä voidaan edistää esimerkiksi aktiivisuuden rytmityksellä, toimintoja muokkaamalla, kompensaatiokeinoja ja apuvälineitä hyödyntämällä sekä ympäristöä muokkaamalla. Tiedon tarjoaminen asiakkaalle ja läheisille sekä merkityksellisen toiminnan mahdollistaminen tulivat ilmi vastauksissa.
Toimintaterapeutin olisi tärkeää kuulua toiminnallista häiriötä sairastavan moniammatilliseen kuntoutustiimiin, koska toimintaterapeutti lähestyy asiakasta kokonaisvaltaisesti, hyödyntää arjen toimintoja terapiassa ja käyttää toiminnan analyysiä mahdollistaakseen asiakkaalle merkityksellistä toimintaa. Toimintaterapialla voidaan tukea asiakkaan toiminnallista osallistumista, joka on usein sairauden myötä muuttunut. Osallistumisen kautta tapahtuu toiminnallista mukautumista, mikä vahvistaa asiakkaan toiminnallista identiteettiä ja pätevyyttä. Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksesta toimintaterapian avulla tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimusta ja koulutusta. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää tässä opinnäytetyössä nousseiden interventiomenetelmien tarkempaa sisältöä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa interventiomenetelmistä, joita toimintaterapeutit voivat hyödyntää kyseisen asiakasryhmän parissa. Opinnäytetyössä hyödynnettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselyllä ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön teoreettisena taustana hyödynnettiin inhimillisen toiminnan mallia. Työn taustalla vaikuttivat myös biopsykososiaalinen malli sekä ICF-luokitus.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että Suomessa työskentelevät toimintaterapeutit käyttävät interventiomenetelmiä, joita myös aiemmat tutkimukset suosittelevat. Kyselystä nousi esiin, että tärkeintä on asiakkaan empaattinen ja hyväksyvä kohtaaminen. Toimintakyvyn arvioinnissa on tärkeää huomioida asiakkaan subjektiivinen kokemus sekä kartoittaa asiakkaan arkea. Asiakkaan toimintakykyä voidaan edistää esimerkiksi aktiivisuuden rytmityksellä, toimintoja muokkaamalla, kompensaatiokeinoja ja apuvälineitä hyödyntämällä sekä ympäristöä muokkaamalla. Tiedon tarjoaminen asiakkaalle ja läheisille sekä merkityksellisen toiminnan mahdollistaminen tulivat ilmi vastauksissa.
Toimintaterapeutin olisi tärkeää kuulua toiminnallista häiriötä sairastavan moniammatilliseen kuntoutustiimiin, koska toimintaterapeutti lähestyy asiakasta kokonaisvaltaisesti, hyödyntää arjen toimintoja terapiassa ja käyttää toiminnan analyysiä mahdollistaakseen asiakkaalle merkityksellistä toimintaa. Toimintaterapialla voidaan tukea asiakkaan toiminnallista osallistumista, joka on usein sairauden myötä muuttunut. Osallistumisen kautta tapahtuu toiminnallista mukautumista, mikä vahvistaa asiakkaan toiminnallista identiteettiä ja pätevyyttä. Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksesta toimintaterapian avulla tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimusta ja koulutusta. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää tässä opinnäytetyössä nousseiden interventiomenetelmien tarkempaa sisältöä.