Etäjohtamisen malli Posion kunnalle
Revonmäki, Pasi (2021)
Revonmäki, Pasi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101518711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101518711
Tiivistelmä
Koronaepidemia siirsi monet Posion kunnan toiminnot etänä suoritettaviksi alkuvuodesta 2020. Tästä johtuen syntyi tarve saada erillinen etätyöjohtamisen malli, jonka pohjalta etätyötä jatkossa tehtäisiin. Ajatusta siihen oli antanut kunnan edustajan tapaaminen selvityshenkilö Tytti Määtän kanssa ja hänen loppuraporttinsa.
Tietoaineistoa tähän saatiin järjestämällä kolme samanaikaista kyselyä kunnan eri ryhmille: luottamushenkilöille, esihenkilöille ja henkilöstölle. Lisäksi hyödynnettiin alkuvuodesta järjestettyä digi- ja hyvinvointikartoitusta, jossa Posion kunnan toimistotyöntekijät olivat olleet mukana. Tutkimusmenetelmiksi valikoituivat kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä.
Kyselyiden perusteella ilmeni, että eniten kannatusta sai kaikissa vastaajaryhmissä kaksi etätyöpäivää viikossa ja että myös hanke- ja asiantuntijatyössä tarvitaan ainakin yksi lähipäivä viikossa, eikä se näin ollen ole pelkkää etätyötä.
Kaivattiin koulutuksia etätyöhön liittyviin asioihin. Seuraavaksi tuleekin luoda ja ylläpitää erilaisia ohjeistuksia ja sopimuksia uudelle työskentelytavalle. Samoin kaikessa uudessa toiminnassa tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa etätyön tarpeet.
Etätyötä haluttiin ottaa käyttöön nykyistä enemmän ja siinä nähtiin selvästi enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Kunnan tulee hyödyntää markkinoinnissaan ja rekrytoinneissaan etätyöpolitiikkaansa ja malliansa, jotta potentiaalisten hakijoiden määrää saadaan kasvatettua ja heidän laatuansa nostettua.
Tietoaineistoa tähän saatiin järjestämällä kolme samanaikaista kyselyä kunnan eri ryhmille: luottamushenkilöille, esihenkilöille ja henkilöstölle. Lisäksi hyödynnettiin alkuvuodesta järjestettyä digi- ja hyvinvointikartoitusta, jossa Posion kunnan toimistotyöntekijät olivat olleet mukana. Tutkimusmenetelmiksi valikoituivat kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä.
Kyselyiden perusteella ilmeni, että eniten kannatusta sai kaikissa vastaajaryhmissä kaksi etätyöpäivää viikossa ja että myös hanke- ja asiantuntijatyössä tarvitaan ainakin yksi lähipäivä viikossa, eikä se näin ollen ole pelkkää etätyötä.
Kaivattiin koulutuksia etätyöhön liittyviin asioihin. Seuraavaksi tuleekin luoda ja ylläpitää erilaisia ohjeistuksia ja sopimuksia uudelle työskentelytavalle. Samoin kaikessa uudessa toiminnassa tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa etätyön tarpeet.
Etätyötä haluttiin ottaa käyttöön nykyistä enemmän ja siinä nähtiin selvästi enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Kunnan tulee hyödyntää markkinoinnissaan ja rekrytoinneissaan etätyöpolitiikkaansa ja malliansa, jotta potentiaalisten hakijoiden määrää saadaan kasvatettua ja heidän laatuansa nostettua.