Lasten etätoimintaterapiaa Etelä-Karjalassa keväällä 2020 : vanhempien kokemuksia asiakaslähtöisyydestä
Porvari, Hanna; Åkerblom, Tiina (2021)
Porvari, Hanna
Åkerblom, Tiina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101318632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101318632
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin fysio- ja toimintaterapian tulosyksikön kanssa. Keväällä 2020 koronapandemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi osa lasten toimintaterapeuteista siirtyi toteuttamaan toimintaterapiaa etänä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää etätoimintaterapiaan osallistuneiden lasten vanhempien kokemuksia siitä, onko asiakaslähtöisyys toteutunut etätoimintaterapiajakson aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa, jonka pohjalta lasten toimintaterapiapalvelun on mahdollista kehittää etätoimintaterapiaa tulevaisuudessa. Eksoten lasten toimintaterapeutit eivät olleet toteuttaneet etätoimintaterapiaa ennen kevättä 2020.
Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kanadalaista toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallia (Canadian Model of Performance and Engagement, CMOP-E) sekä kanadalaista asiakaslähtöisen mahdollistamisen mallia (The Canadian Model of Client-Centered Enablement, CMCE). Opinnäytetyö kuvaa asiakaslähtöisyyden ja etätoimintaterapian toteutumista edellä mainittujen mallien avulla.
Aineiston keruu toteutettiin sähköisenä kyselynä huhtikuussa 2021. Kysely lähetettiin kymmenelle lasten etätoimintaterapian asiakkaana olleelle perheelle ja vastauksia saatiin kahdeksan. Tulokset analysoitiin laskemalla vastausten jakaumat ja vertaamalla riippuvuuksia ristiintaulukoimalla. Kyselyn yksitoista väittämää kuvaavat toimintaterapeutin eri taitoja, joiden avulla voidaan osoittaa toimintaterapeutin toimivan asiakaslähtöisesti. Kaikista vastauksista 42 prosenttia oli samaa mieltä, 19 prosenttia ei samaa eikä eri mieltä ja 39 prosenttia eri mieltä. Tästä voidaan päätellä, että perheiden kanssa työskennelleet toimintaterapeutit olivat toimineet asiakaslähtöisesti äkillisesti muuttuneessa tilanteessa.
Sanallisista vastauksista ilmeni, että vanhempien mielestä etätoimintaterapian hyödyt olisivat saattaneet näkyä selkeämmin pidemmän etätoimintaterapiajakson jälkeen. Lasten oli haastavaa tottua uuteen menetelmään lyhyessä ajassa. Vastausten perusteella etätoimintaterapian toteutusta kannattaa kokeilla ja kehittää jatkossa ainakin lähiterapiaa tukevana muotona. Opinnäytetyön tuloksen yleistettävyyttä heikentää pieni tutkimusjoukko.
Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kanadalaista toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallia (Canadian Model of Performance and Engagement, CMOP-E) sekä kanadalaista asiakaslähtöisen mahdollistamisen mallia (The Canadian Model of Client-Centered Enablement, CMCE). Opinnäytetyö kuvaa asiakaslähtöisyyden ja etätoimintaterapian toteutumista edellä mainittujen mallien avulla.
Aineiston keruu toteutettiin sähköisenä kyselynä huhtikuussa 2021. Kysely lähetettiin kymmenelle lasten etätoimintaterapian asiakkaana olleelle perheelle ja vastauksia saatiin kahdeksan. Tulokset analysoitiin laskemalla vastausten jakaumat ja vertaamalla riippuvuuksia ristiintaulukoimalla. Kyselyn yksitoista väittämää kuvaavat toimintaterapeutin eri taitoja, joiden avulla voidaan osoittaa toimintaterapeutin toimivan asiakaslähtöisesti. Kaikista vastauksista 42 prosenttia oli samaa mieltä, 19 prosenttia ei samaa eikä eri mieltä ja 39 prosenttia eri mieltä. Tästä voidaan päätellä, että perheiden kanssa työskennelleet toimintaterapeutit olivat toimineet asiakaslähtöisesti äkillisesti muuttuneessa tilanteessa.
Sanallisista vastauksista ilmeni, että vanhempien mielestä etätoimintaterapian hyödyt olisivat saattaneet näkyä selkeämmin pidemmän etätoimintaterapiajakson jälkeen. Lasten oli haastavaa tottua uuteen menetelmään lyhyessä ajassa. Vastausten perusteella etätoimintaterapian toteutusta kannattaa kokeilla ja kehittää jatkossa ainakin lähiterapiaa tukevana muotona. Opinnäytetyön tuloksen yleistettävyyttä heikentää pieni tutkimusjoukko.