Sairaanhoitajien kokemuksia älylääkekärryn toimivuudesta ja sen käyttöönotosta
Palosaari, Sanni; Huusko, Vella-Maija (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101818756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101818756
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin sairaanhoitajien kokemuksia älylääkekärryjen käytöstä lääkehoidossa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Lisäksi haluttiin selvittää, mitä kehitettävää älylääkekärryissä mahdollisesti on. Työn tilaajana toimi KYS sairaala-apteekki.
Tutkimus toteutettiin määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto koottiin Webropol-kyselytyökalun avulla. Kysymykset esitettiin väittäminä, joissa oli viisiportainen vastausasteikko. Väittämän jälkeen vastaajalla oli mahdollisuus kirjoittaa avoimeen kommenttikenttään perustelu vastaukselle. Tutkimukseen osallistui 56 älylääkekärryä työssään käyttänyttä sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin Excel taulukko-ohjelmalla.
Tulosten perusteella älylääkekärryn käyttäminen koettiin helpoksi, mutta älylääkekärryn toiminnoissa oli havaittu ongelmia, kuten lokeroiden ja viivakoodinlukijan ajoittaisia toimintahäiriöitä. Älylääkekärry saatiin säädettyä pääsääntöisesti sopivalle työskentelytasolle, mutta kärry koettiin liian isoksi ja sen liikuttelu raskaaksi. Suurin osa sairaanhoitajista koki älylääkekärryn lisäävän potilasturvallisuutta ja vähentävän lääkitysvirheitä. Tulosten mukaan lääkehuoneessa käyntejä kertyi edelleen, sillä osa lääkkeistä oli säilytyksessä vain siellä. Lisäksi ajoittain sairaanhoitaja joutui myös tarkastamaan lääkkeitä lääkehuoneessa niiden tunnistamisvaikeuksien vuoksi. Vastauksista ilmeni myös, että älylääkekärryn tietokonetta hyödynnettiin myös muuhun, kuin älylääkekärryn oman ohjelmiston käyttöön.
Tuloksia voidaan hyödyntää älylääkekärryjen tarpeellisuuden arvioinnissa sekä lääkehuollon kehittämisessä
sairaaloissa. KYS sairaala-apteekki sai tutkimuksen myötä arvokasta tietoa suoraan älylääkekärryä käyttäneiltä
sairaanhoitajilta lääkehoidon turvallisuuden kehittämiseksi. Tulevaisuudessa samankaltaisen kyselyn voisi
tehdä sairaanhoitajille, kun älylääkekärryt ovat levinneet entistä laajempaan käyttöön ja niitä on kehitetty
eteenpäin. his aim of this study was to explore nurses’ experiences about using the new mobile medication carts in Kuopio University Hospital (KUH) and to find out how the carts need to be improved. The client organisation of
the thesis is KUH Hospital Pharmacy.
The quantitative research method was applied in this study. The material was gathered using the Webropol
survey tool. The survey included claims and a possibility for the responder to add an explanation. On the answering scale there were five possible answering options ranging from completely agreeing to completely disagreeing. The survey was responded by 56 nurses. The results were analysed with the Excel spreadsheet software.
Using the mobile medication cart was seen easy but some technical issues were detected with the cart’s functions, such as occasional trouble with lockers and barcode readers. Mainly the cart could be adjusted to appropriate level for the user, but it was seen to be too large and heavy to move around. Most of the nurses involved thought that the cart increased patient safety and decreased the amount of medication administration
errors. Visits to the medication rooms seemed still to occur because some medicines were still stored only
there, and sometimes nurses had to verify some medicines due to not recognising the medicine by its appearance. In addition to completing medication administration related tasks, the cart was also used to complete other tasks as well.
The results can be used to evaluate the necessity of the mobile medication cart and to develop medication
treatment and processes in hospitals. This study provided valuable information straight from the cart’s users to
KUH Hospital Pharmacy. This study raised issues that need to be taken into observation when developing the
mobile medication cart to make administrating medicines even safer and more efficient in the future. A follow-up study should be done after the carts have been developed further and become more common in the hospital.
Tutkimus toteutettiin määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto koottiin Webropol-kyselytyökalun avulla. Kysymykset esitettiin väittäminä, joissa oli viisiportainen vastausasteikko. Väittämän jälkeen vastaajalla oli mahdollisuus kirjoittaa avoimeen kommenttikenttään perustelu vastaukselle. Tutkimukseen osallistui 56 älylääkekärryä työssään käyttänyttä sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin Excel taulukko-ohjelmalla.
Tulosten perusteella älylääkekärryn käyttäminen koettiin helpoksi, mutta älylääkekärryn toiminnoissa oli havaittu ongelmia, kuten lokeroiden ja viivakoodinlukijan ajoittaisia toimintahäiriöitä. Älylääkekärry saatiin säädettyä pääsääntöisesti sopivalle työskentelytasolle, mutta kärry koettiin liian isoksi ja sen liikuttelu raskaaksi. Suurin osa sairaanhoitajista koki älylääkekärryn lisäävän potilasturvallisuutta ja vähentävän lääkitysvirheitä. Tulosten mukaan lääkehuoneessa käyntejä kertyi edelleen, sillä osa lääkkeistä oli säilytyksessä vain siellä. Lisäksi ajoittain sairaanhoitaja joutui myös tarkastamaan lääkkeitä lääkehuoneessa niiden tunnistamisvaikeuksien vuoksi. Vastauksista ilmeni myös, että älylääkekärryn tietokonetta hyödynnettiin myös muuhun, kuin älylääkekärryn oman ohjelmiston käyttöön.
Tuloksia voidaan hyödyntää älylääkekärryjen tarpeellisuuden arvioinnissa sekä lääkehuollon kehittämisessä
sairaaloissa. KYS sairaala-apteekki sai tutkimuksen myötä arvokasta tietoa suoraan älylääkekärryä käyttäneiltä
sairaanhoitajilta lääkehoidon turvallisuuden kehittämiseksi. Tulevaisuudessa samankaltaisen kyselyn voisi
tehdä sairaanhoitajille, kun älylääkekärryt ovat levinneet entistä laajempaan käyttöön ja niitä on kehitetty
eteenpäin.
the thesis is KUH Hospital Pharmacy.
The quantitative research method was applied in this study. The material was gathered using the Webropol
survey tool. The survey included claims and a possibility for the responder to add an explanation. On the answering scale there were five possible answering options ranging from completely agreeing to completely disagreeing. The survey was responded by 56 nurses. The results were analysed with the Excel spreadsheet software.
Using the mobile medication cart was seen easy but some technical issues were detected with the cart’s functions, such as occasional trouble with lockers and barcode readers. Mainly the cart could be adjusted to appropriate level for the user, but it was seen to be too large and heavy to move around. Most of the nurses involved thought that the cart increased patient safety and decreased the amount of medication administration
errors. Visits to the medication rooms seemed still to occur because some medicines were still stored only
there, and sometimes nurses had to verify some medicines due to not recognising the medicine by its appearance. In addition to completing medication administration related tasks, the cart was also used to complete other tasks as well.
The results can be used to evaluate the necessity of the mobile medication cart and to develop medication
treatment and processes in hospitals. This study provided valuable information straight from the cart’s users to
KUH Hospital Pharmacy. This study raised issues that need to be taken into observation when developing the
mobile medication cart to make administrating medicines even safer and more efficient in the future. A follow-up study should be done after the carts have been developed further and become more common in the hospital.