Teräsbetonilaskelmien implementointi käytännön mallinnukseen : Tekla Structures -ohjelmassa
Heiskanen, Antti (2021)
Heiskanen, Antti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102518906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102518906
Tiivistelmä
Rakennetekniset laskelmat tehdään tätä nykyä lähinnä tietokoneella. Suunnitteluprosessissa on kaksi eri osa-aluetta eli laskelmien tekeminen kaikille rakenteille ja piirustuksien luominen, joiden avulla rakenteet saadaan varsinaisesti tehtyä. Yleensä piirustukset tehdään tänä päivänä 3D-malleista ja Tekla Structures on yksi markkinoilla olevista ohjelmistoista, jolla juuri tämä onnistuu. Betonikappaleiden osalta niiden sisälle mallinnetaan myös raudoitukset, jotta niistä saadaan luotua valukappalepiirustukset eli piirustukset, jotka esittävät raudoitusluettelon ja sen, kuinka raudoitteet ovat asemoitu betonikappaleiden sisälle.
On olemassa suuri määrä ohjelmia ja verkkosivustoja, joiden avulla laskelmien tekeminen raudoituksille on melko helppoa. Näiden laskelmien tuloksena saadut tiedot kuitenkin vaihtelevat erittäin paljon, etenkin sen suhteen, miten ne näytetään ja kuinka niitä voidaan uudelleenkäyttää myöhemmin. Useimmissa tapauksissa saatu laskentatieto esitetään tulostettavana raporttina, mutta mallinnustarkoituksiin ja -ohjelmistoihin, kuten Tekla Structuresia varten olisi hyvä, jos nämä tiedot saataisiin ulos myös digitaalisesti käyttökelpoisena versiona. Tätä digitaalista dataa hyödyntäen raudoitukset pystyisi mallintamaan vaivattomasti automaattisesti, mikäli informaationtuonti olisi mahdollista mallinnusohjelman puolella. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten tämä voitaisiin käytännössä toteuttaa.
Joillekin peruskappaleille luotiin kattava oma Excel-laskentapohja, jolla voitiin arvioida mitä tietoja tarvittaisiin Tekla Structuresin syötteeksi, ja miten tiedot voisivat hyödyttää ohjelman käyttöä tulevaisuudessa. Kaikkien tarvittavien raudoituksien mallintaminen voi usein olla valtava tehtävä, ja automatisoinnin hyödyntäminen tätä tehdessä on erittäin tarpeellista. Sitä paitsi, kun laskettu tieto on jo olemassa, tietojen manuaalisessa syöttämisessä mallinnusohjelmaan ei ole enää mitään järkeä.
Konseptina laskentaohjelmien tietojen toteuttaminen ei ole vaikeaa, koska Tekla Structuresin komponentit mahdollistaisivat niiden ohjelmoinnin vastaanottamaan tiedot periaatteessa yhdellä napin painalluksella. Ongelma on enemmän laskentapuolella, koska kaikki sieltä tuleva informaatio pitäisi jotenkin tehdä standardinomaiseksi.
On olemassa suuri määrä ohjelmia ja verkkosivustoja, joiden avulla laskelmien tekeminen raudoituksille on melko helppoa. Näiden laskelmien tuloksena saadut tiedot kuitenkin vaihtelevat erittäin paljon, etenkin sen suhteen, miten ne näytetään ja kuinka niitä voidaan uudelleenkäyttää myöhemmin. Useimmissa tapauksissa saatu laskentatieto esitetään tulostettavana raporttina, mutta mallinnustarkoituksiin ja -ohjelmistoihin, kuten Tekla Structuresia varten olisi hyvä, jos nämä tiedot saataisiin ulos myös digitaalisesti käyttökelpoisena versiona. Tätä digitaalista dataa hyödyntäen raudoitukset pystyisi mallintamaan vaivattomasti automaattisesti, mikäli informaationtuonti olisi mahdollista mallinnusohjelman puolella. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten tämä voitaisiin käytännössä toteuttaa.
Joillekin peruskappaleille luotiin kattava oma Excel-laskentapohja, jolla voitiin arvioida mitä tietoja tarvittaisiin Tekla Structuresin syötteeksi, ja miten tiedot voisivat hyödyttää ohjelman käyttöä tulevaisuudessa. Kaikkien tarvittavien raudoituksien mallintaminen voi usein olla valtava tehtävä, ja automatisoinnin hyödyntäminen tätä tehdessä on erittäin tarpeellista. Sitä paitsi, kun laskettu tieto on jo olemassa, tietojen manuaalisessa syöttämisessä mallinnusohjelmaan ei ole enää mitään järkeä.
Konseptina laskentaohjelmien tietojen toteuttaminen ei ole vaikeaa, koska Tekla Structuresin komponentit mahdollistaisivat niiden ohjelmoinnin vastaanottamaan tiedot periaatteessa yhdellä napin painalluksella. Ongelma on enemmän laskentapuolella, koska kaikki sieltä tuleva informaatio pitäisi jotenkin tehdä standardinomaiseksi.