Työyhteisön vuorovaikutustaitojen edistäminen
Kokkonen, Johanna; Laine, Henna (2021)
Kokkonen, Johanna
Laine, Henna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102618940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102618940
Tiivistelmä
Panostamalla henkilöstön hyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen yritykset voivat vahvistaa uudistumiskykyään alati muuttuvassa toimintaympäristössä, sillä motivoituneet ja työhönsä sitoutuneet työntekijät ovat valmiimpia ponnistelemaan organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän opinnäytetyön tutkimus toteutettiin toimeksiantona yritykselle X, jossa haluttiin tutkimuksellisen kehittämistyön avulla hakea keinoja työyhteisön ja ammattiryhmien välisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia tukevaksi.
Opinnäytetyöhön valittiin menetelmäksi kvalitatiivinen tutkimus. Työn teoriaosassa perehdytään aluksi työhyvinvoinnin merkitykseen ja edistämiseen, ja tämän jälkeen työyhteisön vuorovaikutukseen ja sen edistämisen keinoihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeyrityksen työntekijöitä ensin yksilöinä teemahaastattelulla, ja tämän jälkeen vielä ryhmähaastattelulla, jossa hyödynnettiin osallistavaa työpajaa yhteisöllisenä ideointimenetelmänä.
Tutkimuksen avulla selvitettiin työntekijöiden kokemia hyviä tapoja ja haasteita vuorovaikutuksessa ja ilmapiirissä, kehitysideoita haasteiden ratkaisemiseksi, sekä jo käytössä olevia hyviä toimintamalleja jaettavaksi työyhteisön käyttöön. Haastatteluaineistoa analysoimalla saatiin selville, että kohdeyrityksen työntekijät kokivat vuorovaikutuksen ja ilmapiirin pääasiassa hyväksi ja vuorovaikutuksessa koettiin pääsääntöisesti noudatettavan hyviä tapoja, mutta siitä huolimatta huonoja käytöstapoja, nimittelyä ja toisten ammattitaidon kyseenalaistamista esiintyy etenkin sähköisissä viestintäkanavissa. Työyhteisön sujuvaa vuorovaikutusta edistäisivät toisten ammattiryhmien edustajiin ja heidän työnkuviinsa tutustuminen, työn oikea resursointi ja työvuororakenteista sopiminen, sekä viestinnän ja yhteyden ottamisen toimintamallien selkeyttäminen. Työntekijät kaipasivat vuorovaikutukseen dialogisuutta ja avoimuutta, jota edistäisi heidän osallistamisensa uusien järjestelmien, toimintamallien, ohjeiden ja muutosten suunnittelemiseen ja käyttöönottamiseen.
Opinnäytetyöhön valittiin menetelmäksi kvalitatiivinen tutkimus. Työn teoriaosassa perehdytään aluksi työhyvinvoinnin merkitykseen ja edistämiseen, ja tämän jälkeen työyhteisön vuorovaikutukseen ja sen edistämisen keinoihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeyrityksen työntekijöitä ensin yksilöinä teemahaastattelulla, ja tämän jälkeen vielä ryhmähaastattelulla, jossa hyödynnettiin osallistavaa työpajaa yhteisöllisenä ideointimenetelmänä.
Tutkimuksen avulla selvitettiin työntekijöiden kokemia hyviä tapoja ja haasteita vuorovaikutuksessa ja ilmapiirissä, kehitysideoita haasteiden ratkaisemiseksi, sekä jo käytössä olevia hyviä toimintamalleja jaettavaksi työyhteisön käyttöön. Haastatteluaineistoa analysoimalla saatiin selville, että kohdeyrityksen työntekijät kokivat vuorovaikutuksen ja ilmapiirin pääasiassa hyväksi ja vuorovaikutuksessa koettiin pääsääntöisesti noudatettavan hyviä tapoja, mutta siitä huolimatta huonoja käytöstapoja, nimittelyä ja toisten ammattitaidon kyseenalaistamista esiintyy etenkin sähköisissä viestintäkanavissa. Työyhteisön sujuvaa vuorovaikutusta edistäisivät toisten ammattiryhmien edustajiin ja heidän työnkuviinsa tutustuminen, työn oikea resursointi ja työvuororakenteista sopiminen, sekä viestinnän ja yhteyden ottamisen toimintamallien selkeyttäminen. Työntekijät kaipasivat vuorovaikutukseen dialogisuutta ja avoimuutta, jota edistäisi heidän osallistamisensa uusien järjestelmien, toimintamallien, ohjeiden ja muutosten suunnittelemiseen ja käyttöönottamiseen.