OPITAAN, KOHDATAAN, KUULLAAN JA AUTETAAN: perhe- ja vanhempainryhmien ohjaajien kokemuksia Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjaajakoulutuksesta
Laajalahti-Strömberg, Sinikka (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102818994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102818994
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa perhe- ja vanhempainryhmien ohjaajien kokemuksia saamastaan mentalisaatioperustaisesta työotekoulutuksesta. Koulutuksen järjestäjänä toimi Mannerheimin lastensuojeluliiton Jyväskylän toimipiste. Tutkimuksen tavoitteena oli, että saatujen vastausten perusteella
kouluttava taho voi kehittää koulutuksiaan vastaamaan paremmin koulutukseen osallistuvien perhe- ja vanhempainryhmien ohjaajien koulutustarpeita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Järvi-Suomen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän toimipisteen toimesta kerätyt koulutettavien ohjaajien antamat koulutuspalautteet analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Koulutettavat ohjaajat vastasivat avoimiin koulutuspalautekysymyksiin. Koulutukset toteutuivat kahdella paikkakunnalla vuosina 2018–2020.
Sisällönanalyysillä koostui kolme pääluokkaa, jotka olivat: koulutus toteutui laadukkaasti, koulutusjärjestelyt
toteutuivat vaihtelevasti ja koulutuksen kehittämisnäkökulmia. Selkeimpänä tutkimustuloksena nousi koulutukseen osallistuneiden saaneen laadukasta, tarpeellista ja sisällöltään antoisaa koulutusta. Koettiin, että
koulutuksesta saatiin hyvä työmenetelmä muutoinkin kuin perhe- ja vanhempainryhmien ohjaukseen.
Mentalisaatioteorian sisäistyminen ja reflektiivisen työotteen kehittyminen koettiin merkittävänä. Tämä tulos
tukee aiempaa tutkimustietoa mentalisaatioperustaisen lähestymistavan tehokkuudesta tukea vanhemman
ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Hyvän koulutusryhmän merkitys, kouluttajien ominaisuudet ja asiantuntijuus nousivat tutkimustuloksissa esille tärkeinä. Koulutusjärjestelyjen vaihtelevuuden kokemus liittyi ensisijaisesti aikataulutukseen, perhe- ja vanhempainryhmien organisointiin ja paikallisen koulutusjärjestäjän rooliin tässä organisoinnissa.
Tutkimustuloksena nousseita koulutuksen kehittämisnäkökulmia voidaan hyödyntää tulevia koulutuksia
suunniteltaessa.
kouluttava taho voi kehittää koulutuksiaan vastaamaan paremmin koulutukseen osallistuvien perhe- ja vanhempainryhmien ohjaajien koulutustarpeita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Järvi-Suomen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän toimipisteen toimesta kerätyt koulutettavien ohjaajien antamat koulutuspalautteet analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Koulutettavat ohjaajat vastasivat avoimiin koulutuspalautekysymyksiin. Koulutukset toteutuivat kahdella paikkakunnalla vuosina 2018–2020.
Sisällönanalyysillä koostui kolme pääluokkaa, jotka olivat: koulutus toteutui laadukkaasti, koulutusjärjestelyt
toteutuivat vaihtelevasti ja koulutuksen kehittämisnäkökulmia. Selkeimpänä tutkimustuloksena nousi koulutukseen osallistuneiden saaneen laadukasta, tarpeellista ja sisällöltään antoisaa koulutusta. Koettiin, että
koulutuksesta saatiin hyvä työmenetelmä muutoinkin kuin perhe- ja vanhempainryhmien ohjaukseen.
Mentalisaatioteorian sisäistyminen ja reflektiivisen työotteen kehittyminen koettiin merkittävänä. Tämä tulos
tukee aiempaa tutkimustietoa mentalisaatioperustaisen lähestymistavan tehokkuudesta tukea vanhemman
ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Hyvän koulutusryhmän merkitys, kouluttajien ominaisuudet ja asiantuntijuus nousivat tutkimustuloksissa esille tärkeinä. Koulutusjärjestelyjen vaihtelevuuden kokemus liittyi ensisijaisesti aikataulutukseen, perhe- ja vanhempainryhmien organisointiin ja paikallisen koulutusjärjestäjän rooliin tässä organisoinnissa.
Tutkimustuloksena nousseita koulutuksen kehittämisnäkökulmia voidaan hyödyntää tulevia koulutuksia
suunniteltaessa.