Liikkuvuuden yhteys suunnanmuutosnopeuteen naissalibandypelaajilla: tapaustutkimus Welhojen naisten edustusjoukkueesta
Heikkilä, Makreeta (2021)
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110519331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110519331
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia naissalibandypelaajien liikkuvuutta ja suunnanmuutosnopeutta sekä analysoida niiden välistä yhteyttä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko pelaajien liikkuvuudella yhteyttä heidän suunnanmuutosnopeuteensa. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös tuoda enemmän esille liikkuvuuden merkitystä suorituskyvylle ja sen tärkeyttä osana salibandypelaajien harjoitusohjelmaa.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Welhojen naisten edustusjoukkueen pelaajille. Tutkimusaineisto kerättiin fysiikkatesteillä, joihin kuului kolme erilaista liikkuvuustestiä sekä kolme suunnanmuutosnopeus-/ketteryystestiä. Alkutestien perusteella koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä teki joukkueen harjoitusohjelman lisäksi ylimääräistä liikkuvuustreeniä kuuden viikon harjoitusjakson ajan. Kontrolliryhmän harjoittelu ei jakson aikana poikennut joukkueen omasta harjoitusohjelmasta. Kuuden viikon harjoittelun jälkeen samat testit suoritettiin uudelleen.
Ensimmäisen suunnanmuutosjuoksutestin tulokset heikentyivät molemmilla koeryhmillä harjoitusjakson jälkeen. Toisen ketteryystestin tulokset parantuivat sillä koeryhmällä, joka teki ylimääräistä liikkuvuustreeniä harjoitusjakson aikana, kontrolliryhmän tulokset huonontuivat. Toisen ketteryystestin tulokset paranivat hieman molemmilla koeryhmillä. Liikkuvuustestien tuloksissa ei ilmennyt eroja alku- ja lopputestien välillä. Tutkimustulosten perusteella ei voitu tehdä suoria johto-päätöksiä siitä, oliko pelaajien liikkuvuudella vaikutusta heidän suunnanmuutosnopeuteensa.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Welhojen naisten edustusjoukkueen pelaajille. Tutkimusaineisto kerättiin fysiikkatesteillä, joihin kuului kolme erilaista liikkuvuustestiä sekä kolme suunnanmuutosnopeus-/ketteryystestiä. Alkutestien perusteella koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä teki joukkueen harjoitusohjelman lisäksi ylimääräistä liikkuvuustreeniä kuuden viikon harjoitusjakson ajan. Kontrolliryhmän harjoittelu ei jakson aikana poikennut joukkueen omasta harjoitusohjelmasta. Kuuden viikon harjoittelun jälkeen samat testit suoritettiin uudelleen.
Ensimmäisen suunnanmuutosjuoksutestin tulokset heikentyivät molemmilla koeryhmillä harjoitusjakson jälkeen. Toisen ketteryystestin tulokset parantuivat sillä koeryhmällä, joka teki ylimääräistä liikkuvuustreeniä harjoitusjakson aikana, kontrolliryhmän tulokset huonontuivat. Toisen ketteryystestin tulokset paranivat hieman molemmilla koeryhmillä. Liikkuvuustestien tuloksissa ei ilmennyt eroja alku- ja lopputestien välillä. Tutkimustulosten perusteella ei voitu tehdä suoria johto-päätöksiä siitä, oliko pelaajien liikkuvuudella vaikutusta heidän suunnanmuutosnopeuteensa.