Leikki-ikäisen lapsen pelkojen lievittäminen lääkkeettömin keinoin ennen kirurgista toimenpidettä
Mätäsaho, Emilia; Ranta-Nilkku, Kaisa (2021)
Mätäsaho, Emilia
Ranta-Nilkku, Kaisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110519334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110519334
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata leikki-ikäisten lasten pelkoja ennen kirurgista toimenpidettä ja lääkkeettömiä menetelmiä niiden lievittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää lasten hoitotyön opetusta Oulun ammattikorkeakoulussa lisäämällä tietoisuutta leikki-ikäisten lasten sairaalaan liittyvistä peloista sekä pelkojen lievittämisestä lääkkeettömin keinoin ennen kirurgista toimenpidettä.
Toteutimme opinnäytetyömme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja keräsimme tutkimusaineiston kotimaisista ja kansainvälisistä tietokannoista. Opinnäytetyöhömme valikoitui kuusi vertaisarvioitua tutkimusta, jotka käsittelivät leikki-ikäisten lasten sairaalaan liittyviä pelkoja, pelkojen lievitysstrategioita sekä yksittäisiä pelkojenlievityskeinoja ennen suoniverinäytteenottoa sekä sen aikana. Tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessamme selvisi, että leikki-ikäisillä lapsilla liittyy paljon erilaisia pelkoja sairaalaan sekä toimenpiteisiin. Leikki-ikäisten sairaalapelkoja tutkittaessa pelon aiheista muodostui seitsemän alaluokkaa: tutkimukset ja toimenpiteet, lääkehoito, epämiellyttävät fyysiset tuntemukset, sairaalaympäristö ja hoitohenkilökunta, yksinjäämisen pelko, epätietoisuus ja mielikuvitus. Alaluokista muodostimme kolme yläluokkaa: hoitotoimenpiteet, mielikuvitus ja turvattomuus.
Lääkkeettömistä pelon lievitysmenetelmistä muodostimme yksitoista alaluokkaa, joita ovat: leikkiminen, huomion kiinnittäminen pois toimenpiteestä, psyykkinen turvallisuus, itsensä rentoutuminen, ohjattu rentoutuminen, perhe ja ystävät, hoitohenkilökunta ja hoito, tiedon saanti, audio-visuaalinen sisältö, internet, pelon hyväksyminen sekä pelon kontrollointi. Alaluokista syntyi viisi yläluokkaa: toiminta, rentoutus ja lepo, ihmiset, teknologia ja pelon ilmaisu. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tutkia keinoja, joilla voidaan lievittää vanhempien preoperatiivisia pelkoja, sillä ne lisäävät lasten jännitystä.
Toteutimme opinnäytetyömme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja keräsimme tutkimusaineiston kotimaisista ja kansainvälisistä tietokannoista. Opinnäytetyöhömme valikoitui kuusi vertaisarvioitua tutkimusta, jotka käsittelivät leikki-ikäisten lasten sairaalaan liittyviä pelkoja, pelkojen lievitysstrategioita sekä yksittäisiä pelkojenlievityskeinoja ennen suoniverinäytteenottoa sekä sen aikana. Tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessamme selvisi, että leikki-ikäisillä lapsilla liittyy paljon erilaisia pelkoja sairaalaan sekä toimenpiteisiin. Leikki-ikäisten sairaalapelkoja tutkittaessa pelon aiheista muodostui seitsemän alaluokkaa: tutkimukset ja toimenpiteet, lääkehoito, epämiellyttävät fyysiset tuntemukset, sairaalaympäristö ja hoitohenkilökunta, yksinjäämisen pelko, epätietoisuus ja mielikuvitus. Alaluokista muodostimme kolme yläluokkaa: hoitotoimenpiteet, mielikuvitus ja turvattomuus.
Lääkkeettömistä pelon lievitysmenetelmistä muodostimme yksitoista alaluokkaa, joita ovat: leikkiminen, huomion kiinnittäminen pois toimenpiteestä, psyykkinen turvallisuus, itsensä rentoutuminen, ohjattu rentoutuminen, perhe ja ystävät, hoitohenkilökunta ja hoito, tiedon saanti, audio-visuaalinen sisältö, internet, pelon hyväksyminen sekä pelon kontrollointi. Alaluokista syntyi viisi yläluokkaa: toiminta, rentoutus ja lepo, ihmiset, teknologia ja pelon ilmaisu. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tutkia keinoja, joilla voidaan lievittää vanhempien preoperatiivisia pelkoja, sillä ne lisäävät lasten jännitystä.