Analyysityön laadun kehittäminen: yöpolygrafia-analyysin sisäinen laadunvarmistusmalli kliinisen neurofysiologian osastolle
Julkunen, Meri (2021)
Julkunen, Meri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110719383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110719383
Tiivistelmä
Kliininen neurofysiologia on lääketieteellinen erikoisala, jonka tutkimuksiin lukeutuvat mukaan unitutkimukset. Yksi eniten käytetyistä unitutkimuksista on potilaan kotona suoritettava yöpolygrafiatutkimus. Yöpolygrafiatutkimus on hyväksytty Suomessa diagnostiseksi tutkimukseksi aikuisten obstruktiivisen uniapnean selvittelyssä. Menetelmä on helppo ja verrattain edullinen esimerkiksi unilaboratoriossa suoritettavaan unitutkimukseen nähden. Käytettävältä laitteistolta ja analyysiltä edellytetään, että ne täyttävät kansainvälisesti määritellyt, American Association of Sleep Medicine (AASM) –työryhmän hyväksymät kriteerit, ja että tulosten manuaalisen analysoinnin tekee tehtävään koulutettu henkilö.
Vaikka analyysityön kriteerit on määritelty tarkoin, sisältyy yöpolygrafia-analyysiin aina työntekijän subjektiivista näkemystä analysoitavan datan tapahtumien tulkinnasta ja merkitsemisestä. Tässä työssä selvitettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kliinisen neurofysiologian (KNF) osastolla yöpolygrafioiden analyysityötä tekevien työntekijöiden tietämystä analyysityötä ohjailevista kansainvälisistä ja kansallisista kriteereistä. Tämän lisäksi työssä kehitettiin osastolle sisäinen laadunvarmistusmenetelmä, jolla voidaan minimoida analyysityön subjektiivisia variaatioita.
Yksi sisäisen laadunvarmistuksen keino on vertaisuuteen perustuvien menetelmien käyttö. Vertaismenetelmiä ja niiden variaatioita on monenlaisia, mutta niitä yhdistävänä tekijänä on kuitenkin aina se, että ne perustuvat taustaltaan tai koulutukseltaan vertaisten henkilöiden vuorovaikutukseen ja keskusteluun.
Työ toteutettiin kehittämistyönä yhdistämällä tietoa teoriasta ja käytännöstä. Teoriatietoa kerättiin yöpolygrafiatutkimuksesta ja siihen liittyvästä analyysityöstä ja kriteereistä, sekä laadunhallinnasta ja vertaisuuteen perustuvista menetelmistä. Käytännön tietoa saatiin myös työn kohteena olevan osaston työohjeista ja yöpolygrafioiden analyysityöstä vastaavalta moniammatilliselta menetelmätiimiltä. Vertaismenetelmän kehittämisessä käytettiin apuna alku- ja loppukyselyjä. Kyselytulosten avulla arvioitiin valitun vertaismenetelmän hyödyllisyys ja toimivuus yöpolygrafioiden analyysityössä. Työn tuotoksena syntyi yöpolygrafioiden analyysityön sisäisen laadun kehittämiseen ja ylläpitoon soveltuva vertaismenetelmä, jota voidaan hyödyntää myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä.
Vaikka analyysityön kriteerit on määritelty tarkoin, sisältyy yöpolygrafia-analyysiin aina työntekijän subjektiivista näkemystä analysoitavan datan tapahtumien tulkinnasta ja merkitsemisestä. Tässä työssä selvitettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kliinisen neurofysiologian (KNF) osastolla yöpolygrafioiden analyysityötä tekevien työntekijöiden tietämystä analyysityötä ohjailevista kansainvälisistä ja kansallisista kriteereistä. Tämän lisäksi työssä kehitettiin osastolle sisäinen laadunvarmistusmenetelmä, jolla voidaan minimoida analyysityön subjektiivisia variaatioita.
Yksi sisäisen laadunvarmistuksen keino on vertaisuuteen perustuvien menetelmien käyttö. Vertaismenetelmiä ja niiden variaatioita on monenlaisia, mutta niitä yhdistävänä tekijänä on kuitenkin aina se, että ne perustuvat taustaltaan tai koulutukseltaan vertaisten henkilöiden vuorovaikutukseen ja keskusteluun.
Työ toteutettiin kehittämistyönä yhdistämällä tietoa teoriasta ja käytännöstä. Teoriatietoa kerättiin yöpolygrafiatutkimuksesta ja siihen liittyvästä analyysityöstä ja kriteereistä, sekä laadunhallinnasta ja vertaisuuteen perustuvista menetelmistä. Käytännön tietoa saatiin myös työn kohteena olevan osaston työohjeista ja yöpolygrafioiden analyysityöstä vastaavalta moniammatilliselta menetelmätiimiltä. Vertaismenetelmän kehittämisessä käytettiin apuna alku- ja loppukyselyjä. Kyselytulosten avulla arvioitiin valitun vertaismenetelmän hyödyllisyys ja toimivuus yöpolygrafioiden analyysityössä. Työn tuotoksena syntyi yöpolygrafioiden analyysityön sisäisen laadun kehittämiseen ja ylläpitoon soveltuva vertaismenetelmä, jota voidaan hyödyntää myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä.