Ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn ja elämänlaadun muutokset etäkuntoutuksen aikana : kohti uutta palvelumuotoa kuntoutuksen yksikössä
Tuomainen, Emma (2021)
Tuomainen, Emma
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110719381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110719381
Tiivistelmä
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä selvitettiin kahdeksan viikkoa kestäneen etäkuntoutusintervention vaikutuksia tutkittavien fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Lisäksi saatiin hyödyllistä tietoa etäkuntoutuksesta ja sen kehittämisestä tulevaisuuden uutena palvelumuotona terveysaseman kuntoutuksen yksikköön. Kehittämistyön tarkoituksena oli luoda toimintamalli etäkuntoutukselle. Kehittämistyön yhteistyöorganisaationa toimi Perusturvakuntayhtymä Karviainen, tarkemmin sen kuntoutuksen yksikkö.
Otoskoko oli yhteensä 24 (N=24). Tutkimusryhmään (n=12) kuului 9 naista ja 3 miestä, joiden keski-ikä oli 79 vuotta. Verrokkiryhmään (n=12) kuului 6 naista ja 6 miestä, joiden keski-ikä oli 84 vuotta. Ryhmät muodostuivat kuntayhtymän kotihoidon, tutkimukselliseen kehittämistyöhön vapaaehtoisesti osallistuneista asiakkaista, joilla oli käytössään etähoito. Tutkimusryhmäläisille kuului kerran viikossa ohjattu etäkuntoutuskerta ja sen lisäksi omatoiminen harjoituskerta. Harjoittelumäärä perustui liikkumisen suositukseen yli 65-vuotiaille. Kehittämistyössä oli kaksi mittauskertaa: alku- ja loppumittaukset.
Tulosten tilastollinen analysointi tehtiin IBM SPSS Statistics Version 27 -ohjelmalla. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona oli p<0,05. Tutkimusryhmäläisillä Lyhyen fyysisen suorituskyvyn testistön (SPPB) tulokset muuttuivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<0,001) sekä EuroHIS-8-elämänlaatumittarin (p=0,026) sekä vasemman käden puristusvoimamittauksen (p=0,023) tulokset muuttuivat tilastollisesti merkitsevästi, kun verrattiin alku- ja loppumittausten tuloksia. Tulosten perusteella tutkimusryhmäläisten fyysinen toimintakyky ja elämänlaatu paranivat etäkuntoutusintervention vaikutuksesta. Verrokkiryhmäläisillä tulokset eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi alku- ja loppumittausten välillä. Kehittämistyön palautekyselyn perusteella tutkimusryhmäläiset kokivat tutkimuksellisen kehittämistyön etäkuntoutusintervention pääosin hyväksi ja kahdeksan (n=8) tutkittavaa ilmaisivat haluavansa jatkaa etäkuntoutusta, mikäli se olisi mahdollista.
Tuloksia ei voi yleistää otoskoon pienuuden vuoksi. Jatkossa vastaavanlaisessa tutkimuksellisessa kehittämistyössä tulisi olla tutkittavia määrällisesti enemmän kuin tässä kehittämistyössä. Tuloksia voidaan hyödyntää käytännön työssä yhteistyöorganisaation etäkuntoutuksen käynnistämisessä ja toteutuksessa sekä sen kehittämisessä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden etäkuntoutuksen kehittämistyössä kuntoutusalalla.
Otoskoko oli yhteensä 24 (N=24). Tutkimusryhmään (n=12) kuului 9 naista ja 3 miestä, joiden keski-ikä oli 79 vuotta. Verrokkiryhmään (n=12) kuului 6 naista ja 6 miestä, joiden keski-ikä oli 84 vuotta. Ryhmät muodostuivat kuntayhtymän kotihoidon, tutkimukselliseen kehittämistyöhön vapaaehtoisesti osallistuneista asiakkaista, joilla oli käytössään etähoito. Tutkimusryhmäläisille kuului kerran viikossa ohjattu etäkuntoutuskerta ja sen lisäksi omatoiminen harjoituskerta. Harjoittelumäärä perustui liikkumisen suositukseen yli 65-vuotiaille. Kehittämistyössä oli kaksi mittauskertaa: alku- ja loppumittaukset.
Tulosten tilastollinen analysointi tehtiin IBM SPSS Statistics Version 27 -ohjelmalla. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona oli p<0,05. Tutkimusryhmäläisillä Lyhyen fyysisen suorituskyvyn testistön (SPPB) tulokset muuttuivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<0,001) sekä EuroHIS-8-elämänlaatumittarin (p=0,026) sekä vasemman käden puristusvoimamittauksen (p=0,023) tulokset muuttuivat tilastollisesti merkitsevästi, kun verrattiin alku- ja loppumittausten tuloksia. Tulosten perusteella tutkimusryhmäläisten fyysinen toimintakyky ja elämänlaatu paranivat etäkuntoutusintervention vaikutuksesta. Verrokkiryhmäläisillä tulokset eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi alku- ja loppumittausten välillä. Kehittämistyön palautekyselyn perusteella tutkimusryhmäläiset kokivat tutkimuksellisen kehittämistyön etäkuntoutusintervention pääosin hyväksi ja kahdeksan (n=8) tutkittavaa ilmaisivat haluavansa jatkaa etäkuntoutusta, mikäli se olisi mahdollista.
Tuloksia ei voi yleistää otoskoon pienuuden vuoksi. Jatkossa vastaavanlaisessa tutkimuksellisessa kehittämistyössä tulisi olla tutkittavia määrällisesti enemmän kuin tässä kehittämistyössä. Tuloksia voidaan hyödyntää käytännön työssä yhteistyöorganisaation etäkuntoutuksen käynnistämisessä ja toteutuksessa sekä sen kehittämisessä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden etäkuntoutuksen kehittämistyössä kuntoutusalalla.