Matalapalkkirakenteiden käyttörajatilavaatimukset
Viirto, Miska (2021)
Viirto, Miska
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111120039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111120039
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin Ramboll Finland Oy:n julkinen ja liikerakentaminen osastolle. Työn tarkoituksena oli tutkia standardeja ja tutkimuksia ja niiden avulla määrittää värähtelysuunnittelua varten raja-arvot matalapalkkirakenteille.
Matalapalkkirakenne on liittorakenne, jossa tyypillisesti WQ-palkkiin tukeutuu ontelolaatat ja palkin alapinta jää samalla korkeudelle kuin laatan alapinta. Tämä vapauttaa rakennuksien kerroksista enemmän tilaa ja tila saadaan hyödynnettyä paremmin.
Värähtely ei ole aikaisemmin ollut ongelma näin raskaissa rakennuksissa, mutta pitkien jännevälien ja rakenteiden keventyessä se on noussut esille ja on vaatinut tarkastelua.
Liikerakentamiseen ja pitkien jännevälien liittorakenteisiin Suomen standardit ja ohjeistukset antavat vähän ohjeistusta, mutta ei tarpeeksi ja ohjeistusta joudutaan etsimään kansainvälisistä ohjeistuksista kuten SCI P354. BY58 antaa hyvin tietoa liittorakenteisiin, mutta sekin käyttää värähtely kappaleessa lähteenä samaa P354.
Ominaistaajuuden raja-arvot ihmisen kävelystä aiheutuvan värähtelyn kannalta ovat kuitenkin helposti määritettävissä ja ne pystytään määrittämään tarpeeksi tarkasti kohteesta ja rakennetyypistä riippumatta. Kiihtyvyyden raja-arvot ISO10137 antaa monelle eri tyypille, mutta ei liikerakentamiselle. Tähän täytyy saada jonkinlainen selkeä linjaus, jotta vastelukua R voidaan käyttää raja-arvona suunnittelulle.
Matalapalkkirakenne on liittorakenne, jossa tyypillisesti WQ-palkkiin tukeutuu ontelolaatat ja palkin alapinta jää samalla korkeudelle kuin laatan alapinta. Tämä vapauttaa rakennuksien kerroksista enemmän tilaa ja tila saadaan hyödynnettyä paremmin.
Värähtely ei ole aikaisemmin ollut ongelma näin raskaissa rakennuksissa, mutta pitkien jännevälien ja rakenteiden keventyessä se on noussut esille ja on vaatinut tarkastelua.
Liikerakentamiseen ja pitkien jännevälien liittorakenteisiin Suomen standardit ja ohjeistukset antavat vähän ohjeistusta, mutta ei tarpeeksi ja ohjeistusta joudutaan etsimään kansainvälisistä ohjeistuksista kuten SCI P354. BY58 antaa hyvin tietoa liittorakenteisiin, mutta sekin käyttää värähtely kappaleessa lähteenä samaa P354.
Ominaistaajuuden raja-arvot ihmisen kävelystä aiheutuvan värähtelyn kannalta ovat kuitenkin helposti määritettävissä ja ne pystytään määrittämään tarpeeksi tarkasti kohteesta ja rakennetyypistä riippumatta. Kiihtyvyyden raja-arvot ISO10137 antaa monelle eri tyypille, mutta ei liikerakentamiselle. Tähän täytyy saada jonkinlainen selkeä linjaus, jotta vastelukua R voidaan käyttää raja-arvona suunnittelulle.
