Alle kouluikäisten lasten toimintaterapiapalvelujen toteutuminen kolmessa perusterveydenhuollon kuntayhtymässä
Räty, Minna; Forss-Rantanen, Heini (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111220155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111220155
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aihe nousi pääyhteistyökumppanimme Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän kasvatus- ja perheneuvolan tarpeesta tarkastella alle kouluikäisten lasten toimintaterapian toteuttamista eri kuntayhtymissä. Lasten toimintaterapiaan pääsy vaihtelee kuntayhtymien välillä eri puolella Suomea. Tämä myös on aiheuttanut keskustelua toimintaterapeuttien keskustelupalstalla TOInetin sivuilla, joten koimme myös aiheen olevan hyvin ajankohtainen. Kartoitimme palvelujen toteutumista e-kysely lomakkeella. Opinnäytetyömme e-kyselyyn vastasi kolme eri kuntayhtymää (Essote, Eksote ja Siun sote).
Opinnäytetyömme aihetta lähdimme tarkastelemaan seuraavilla tutkimuskysymyksillä: 1. Miten alle kouluikäisten lasten toimintaterapiaprosessit toteutuvat perusterveydenhuollossa kolmessa eri kuntayhtymässä? 2.Kuinka monta lasten toimintaterapeuttia kuntayhtymien perusterveydenhuollossa työskentelee? 3. Kuinka monta alle kouluikäistä lasta on kuntayhtymien perusterveydenhuollon toimintaterapiapalveluiden piirissä? 4. Missä määräajassa lapsi pääsee toimintaterapeutin vastaanotolle lähetteen laatimisesta?
Teoreettiseksi taustaksi valittiin kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (The Canadian Model of Occupational Performance and Engagement, CMOP-E) sekä kanadalaisen toimintaterapiaprosessin kehys. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin käyttämällä puolistrukturoitua e-kyselylomaketta. Opinnäytetyö noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita, jonka aineiston analysoinnin menetelminä käytettiin soveltaen teorialähtöistä sisällönanalyysia sekä sisällönerittelyä.
Tulosten perusteella jokaisessa kuntayhtymässä toimintaterapiaprosessi kulkee samalla periaatteella. Tuloksissa selkein ero näkyi toimintaterapeuttien vakanssien määrässä suhteutettuna kuntayhtymien lasten toimintaterapiapalveluiden piiriin kuuluvien lasten määrään. Tähän osaltaan vaikutti myös se, tuottaako organisaatio arviointi- ja toimintaterapiapalvelut omana palveluna vai ostopalveluna, joten se ei ole suoraan verrannollinen. Myös toimintaterapeuttien tehtävänkuvaukset voivat olla tästä riippuen erilaiset. Tarkempi näiden vaikutusten tarkastelu vaatii oman tutkimuksensa. Toimintaterapian vastaanotolle pääsy tapahtui keskimäärin 3—4kk sisällä lähetteen laatimisesta. Toimintaterapiapalvelut kuuluvat terveydenhuoltolain 51 §:n alle, jonka mukaan hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentilan ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Toimintaterapeuttien määrän kasvattaminen organisaatiossa voisi olla yksi ratkaisu toimintaterapiaan pääsyyn nopeuttamiseksi sekä palveluiden laadun varmistamiseksi. Tämä lisää myös osaltaan pohdintaa ostopalveluiden tarpeellisuudesta.
Opinnäytetyömme aihetta lähdimme tarkastelemaan seuraavilla tutkimuskysymyksillä: 1. Miten alle kouluikäisten lasten toimintaterapiaprosessit toteutuvat perusterveydenhuollossa kolmessa eri kuntayhtymässä? 2.Kuinka monta lasten toimintaterapeuttia kuntayhtymien perusterveydenhuollossa työskentelee? 3. Kuinka monta alle kouluikäistä lasta on kuntayhtymien perusterveydenhuollon toimintaterapiapalveluiden piirissä? 4. Missä määräajassa lapsi pääsee toimintaterapeutin vastaanotolle lähetteen laatimisesta?
Teoreettiseksi taustaksi valittiin kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (The Canadian Model of Occupational Performance and Engagement, CMOP-E) sekä kanadalaisen toimintaterapiaprosessin kehys. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin käyttämällä puolistrukturoitua e-kyselylomaketta. Opinnäytetyö noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita, jonka aineiston analysoinnin menetelminä käytettiin soveltaen teorialähtöistä sisällönanalyysia sekä sisällönerittelyä.
Tulosten perusteella jokaisessa kuntayhtymässä toimintaterapiaprosessi kulkee samalla periaatteella. Tuloksissa selkein ero näkyi toimintaterapeuttien vakanssien määrässä suhteutettuna kuntayhtymien lasten toimintaterapiapalveluiden piiriin kuuluvien lasten määrään. Tähän osaltaan vaikutti myös se, tuottaako organisaatio arviointi- ja toimintaterapiapalvelut omana palveluna vai ostopalveluna, joten se ei ole suoraan verrannollinen. Myös toimintaterapeuttien tehtävänkuvaukset voivat olla tästä riippuen erilaiset. Tarkempi näiden vaikutusten tarkastelu vaatii oman tutkimuksensa. Toimintaterapian vastaanotolle pääsy tapahtui keskimäärin 3—4kk sisällä lähetteen laatimisesta. Toimintaterapiapalvelut kuuluvat terveydenhuoltolain 51 §:n alle, jonka mukaan hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentilan ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Toimintaterapeuttien määrän kasvattaminen organisaatiossa voisi olla yksi ratkaisu toimintaterapiaan pääsyyn nopeuttamiseksi sekä palveluiden laadun varmistamiseksi. Tämä lisää myös osaltaan pohdintaa ostopalveluiden tarpeellisuudesta.