Kuukautisterveyden edistäminen : systemoitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kuukautisen vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät edistävät tai heikentävät kuukautisterveyttä ja mitä kuukautisterveys käsitteenä pitää sisällään. Opinnäytetyön tavoitteena on kuukautisterveyden esille nostaminen erityisesti terveyden edistämisen näkökulmasta sekä kuukautisterveyteen liittyvän tiedon tuottaminen. Suomessa kuukautisterveyttä on tutkittu vain vähän.

Opinnäytetyö toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Systemoitu kirjallisuuskatsaus valittiin tutkimusmenetelmäksi, koska se kokoaa yhteen tutkimusaiheesta olemassa olevan tiedon. Aineiston keruu tehtiin käyttäen neljää eri tietokantaa, Taylor & Francis Online, ProQuest Central, PubMed sekä Cinahl Complete-tietokantaa. Mukaanotto- ja poissulkukriteereitä käyttäen rajattiin hakuja ja kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan 2016–2021 julkaistuja tutkimuksia. Valittujen tutkimusartikkeleiden laadun arviointiin käytettiin JBI:n laadunarviointikriteereitä. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin mukaan 22 tieteellistä alkuperäistutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen aineiston analyysissä käytetään aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysiä.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan kuukautisterveys pitää sisällään kulttuurisen näkökulman terveyteen ja hyvinvointiin, koulutuksen ja tuen saannin sekä kuukautisten hallinnan mielekkyyden. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan kuukautisterveyttä edistää positiivisen käyttäytymisen tuki sekä hallinnan tunteen saavuttaminen. Kuukautisterveyttä heikentää kuukautisstigma, kansanperinteiden vaikutukset, rakenteelliset ongelmat koulutuksessa sekä kuukautisten hallinnan ongelmat. Antonovskyn salutogeeniseen terveyden edistämisen teoriaan pohjaten koherenssin tunne eli se, että kuukautiset koetaan ymmärrettävinä, hallittavina ja mielekkäinä, luo kuukautisterveyttä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuukautisiin liittyvässä tiedon annossa ja koulutuksessa on suuria puutteita, joka estää monen nuoren kuukautisterveyden kokonaisvaltaisen toteutumisen. Kuukautisiin liittyy edelleen vahva hiljaisuuden ja häpeän kulttuuri, mitkä estävät avoimen kuukautispuheen niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Kuukautisten kansaperinteiden ylläpitämät myytit ja rajoitukset heikentävät naisten ja tyttöjen asemaa ja vaarantavat heidän ihmisoikeuksien toteutumisen. Globaalin etelän maiden tytöt ja naiset kärsivät hygieniaköyhyydestä, joka vaarantaa tyttöjen koulunkäynnin ja vaikuttaa negatiivisesti naisten työssäkäyntiin.

Jatkossa suomalaisten kuukautistietoja ja kokemuksia tulisi kartoittaa. Kuukautisterveyteen liittyvää tietoutta niin tyttöjen, naisten kuin hoitohenkilökunnan osalta tulee lisätä. Kuukautisterveyteen tulisi kiinnittää yhteiskunnallisella tasolla huomiota ja kuukautisterveyden edistämistyössä tulisi tehdä monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

The purpose of the thesis was to find out how menstruation affects health and well-being and to look at which factors promote or weaken menstrual health. The aim of the thesis is to highlight menstrual health, especially from the perspective of health promotion and to produce information related to menstrual health. There has been very little research on menstrual health in Finland before.

This systematic literature review brings together existing information on menstrual health. Data collection was made using four different databases Taylor & Francis Online, ProQuest Central, PubMed and Cinahl Complete database. The database search was limited by clear inclusion and exclusion criteria and only studies published in 2016-2021 were included. JBI quality assessment criteria were used to assess the quality of the selected research articles. 22 original scientific research articles were selected for the literature review. The content analysis of the qualitative research was used in the analysis of the material.

Based on the results of the literature review, it can be concluded that menstrual health includes a broad cultural perspective on health and well-being, access to education and support, and the meaningfulness of menstrual management. Menstrual health is promoted by supporting positive behavior and achieving a sense of control. Menstrual health is impaired by menstrual stigma, effects of folklore, structural problems in education, and problems with menstruation management. Based on Antonovsky’s salutogenic theory, a sense of coherence creates menstrual health when menstruation is perceived as comprehensible, manageable, and meaningful.

In conclusion, there are major shortcomings in the provision of information and education related to menstruation, which hinders the comprehensive realization of menstrual health in many young people. Menstruation is still associated with a strong culture of silence and shame, which prevents open menstrual speech at both individual and societal level. Myths and restrictions maintained by menstrual folklore weaken the position of women and girls and jeopardize the realization of their human rights. Women and girls in the countries of the global South suffer from hygiene poverty, which jeopardizes girls’ attendance at school and negatively affects women’s employment.

In the future, research on menstrual knowledge and experiences should be conducted in Finland. Menstrual health awareness should be increased for girls, women, and nursing staff. Menstrual health should be given attention at the societal level, and multidisciplinary cooperation between different actors should be established in the promotion of menstrual health.