Koulusiirtymät sujuviksi – NiNu-hankkeen tukemana
Holtari, Laura; Stjernberg, Henrika (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820600
Tiivistelmä
Koulutuspolun aikaiset siirtymät ovat merkityksellisiä. Nivelvaihetyöllä pyritään vahvistamaan oppilaiden hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä. Tässä opinnäytetyössä käsittelemme koulussa tehtävää nuoriso- ja nivelvaihetyötä, jolla pyritään tukemaan nuoria näissä siirtymisissä. Käymme läpi myös oppivelvollisuuden laajentumisen uudistusta nivelvaihetyön näkökulmasta. Opinnäytetyön orientaatio on sosiaalipedagoginen.
Yhteistyökumppaninamme toimi HNMKY:n Nivelvaiheen Nuorisotyö-hanke. NiNu-hanke tarjosi tukeaan kahdessa helsinkiläisessä yläkoulussa, kahdelle eri yhdeksäsluokkalaiselle ryhmälle. Hankkeessa tuettiin siirtymää peruskoulusta toiselle asteelle ajatuksella, että koulunuorisotyötä tarjottaisiin jo peruskoulussa, mutta tarvittaessa nuorisotyöntekijä siirtyisi nuoren mukana myös nivelvaiheen yli toiselle asteelle. Opinnäytetyömme sijoittuu keväälle ja kesälle, keskittyen näin itse siirtymävaiheeseen, sen jälkeisen ajan sijaan.
Tutkimuskysymyksemme on, miten nuoret kokivat siirtymävaiheessa saamansa tuen NiNu- hankkeen kautta. Teimme opinnäytetyömme suorittamalla verkkokyselyn, jonka osoitimme NiNu-hankkeeseen osallistuneille nuorille. Kyselyssä nuoret saivat arvioida vastaanottamaansa palvelua. Tutkimustehtävämme oli selvittää, miten nuoret kokivat hankkeelta saamansa nivelvaiheen tuen. Opinnäytetyömme on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tiedonhankintamenetelmänä toteutimme kyselyn, johon saimme 13 vastausta. Toteutimme kyselyn verkossa lomakekyselynä. Aineiston analysoimme tilastollisia menetelmiä käyttäen.
Nuorten kokemukset vastaanottamastaan tuesta olivat pelkästään positiivisia. Nuoret arvioivat saaneensa koulunuorisotyöstä riittävästi tukea ja ohjausta siirtymävaiheeseen. Jokainen nuori oli hakenut onnistuneesti jatko-opiskelemaan. Kyselyn aikaan vallitsevan COVID-19-pandemian vuoksi emme päässeet tapamaan nuoria henkilökohtaisesti, millä saattoi olla vaikutus kyselyn tuloksiin. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että oppivelvollisuuden laajentamiselle vaikuttaisi olevan tarvetta, mikä on linjassa oppivelvollisuuden uudistusta ohjaavan näkemyksen kanssa. Jatkotutkimuksia ajatellen olisi mielenkiintoista selvittää, miten nuoret ovat kiinnittyneet uusiin oppilaitoksiinsa ja miten tuen saaminen on näkynyt käytännössä toiselle asteelle siirtymisen jälkeen.
Yhteistyökumppaninamme toimi HNMKY:n Nivelvaiheen Nuorisotyö-hanke. NiNu-hanke tarjosi tukeaan kahdessa helsinkiläisessä yläkoulussa, kahdelle eri yhdeksäsluokkalaiselle ryhmälle. Hankkeessa tuettiin siirtymää peruskoulusta toiselle asteelle ajatuksella, että koulunuorisotyötä tarjottaisiin jo peruskoulussa, mutta tarvittaessa nuorisotyöntekijä siirtyisi nuoren mukana myös nivelvaiheen yli toiselle asteelle. Opinnäytetyömme sijoittuu keväälle ja kesälle, keskittyen näin itse siirtymävaiheeseen, sen jälkeisen ajan sijaan.
Tutkimuskysymyksemme on, miten nuoret kokivat siirtymävaiheessa saamansa tuen NiNu- hankkeen kautta. Teimme opinnäytetyömme suorittamalla verkkokyselyn, jonka osoitimme NiNu-hankkeeseen osallistuneille nuorille. Kyselyssä nuoret saivat arvioida vastaanottamaansa palvelua. Tutkimustehtävämme oli selvittää, miten nuoret kokivat hankkeelta saamansa nivelvaiheen tuen. Opinnäytetyömme on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tiedonhankintamenetelmänä toteutimme kyselyn, johon saimme 13 vastausta. Toteutimme kyselyn verkossa lomakekyselynä. Aineiston analysoimme tilastollisia menetelmiä käyttäen.
Nuorten kokemukset vastaanottamastaan tuesta olivat pelkästään positiivisia. Nuoret arvioivat saaneensa koulunuorisotyöstä riittävästi tukea ja ohjausta siirtymävaiheeseen. Jokainen nuori oli hakenut onnistuneesti jatko-opiskelemaan. Kyselyn aikaan vallitsevan COVID-19-pandemian vuoksi emme päässeet tapamaan nuoria henkilökohtaisesti, millä saattoi olla vaikutus kyselyn tuloksiin. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että oppivelvollisuuden laajentamiselle vaikuttaisi olevan tarvetta, mikä on linjassa oppivelvollisuuden uudistusta ohjaavan näkemyksen kanssa. Jatkotutkimuksia ajatellen olisi mielenkiintoista selvittää, miten nuoret ovat kiinnittyneet uusiin oppilaitoksiinsa ja miten tuen saaminen on näkynyt käytännössä toiselle asteelle siirtymisen jälkeen.