Ikääntyneiden syrjäytymisen ehkäisy kolmella palvelualueella Vantaalla

Abstract

Ikääntymisen elämänvaiheeseen voi liittyä tapahtumia ja tekijöitä, jotka altistavat ihmisen syrjäytymiselle. Ikääntyneiden syrjäytymisen ilmiötä on tutkittu toistaiseksi melko vähän, mutta hyvinvointivaltioille tyypillisen väestön ikääntymiskehityksen myötä siihen on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Ikääntyneiden syrjäytymisriskin vähenemiseen voidaan vaikuttaa kunnissa erilaisilla hyvinvointia lisäävillä palveluilla ja työmenetelmillä, joiden avulla edistetään ikääntyneen ihmisen osallisuutta, aktiivisuutta, sosiaalisuutta ja toimintakyvyn säilymistä. Toimintaa voidaan kohdentaa erityisesti riskiryhmissä oleville tai lakisääteisten palvelujen katvealueilla oleville ikääntyneille. Kunnissa tehtävään hyvinvointityöhön liittyy aina resurssien käyttämisen kysymys, jolloin myös ikääntyneiden hyvinvointia edistävien toimenpiteiden ja työmenetelmien vaikuttavuus on otettava huomioon tulevaisuudessa entistä enemmän.

Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Vantaan kaupungin Hyvinvointityön tavoitteista toimintaan - terveydenedistämishanke. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa selvitys Vantaalla tehtävästä ikääntyneiden syrjäytymistä ehkäisevästä hyvinvointityöstä, ja siitä, miten käytettävien menetelmien vaikuttavuus huomioidaan käytännön tasolla. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä, miten ja miksi työtä tällä hetkellä tehdään, ja löytää näkökulmia siihen, miten voidaan kehittää Vantaan ikääntyneen väestön syrjäytymistä ehkäisevää työtä ja sen vaikuttavuutta. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin kesällä 2021 haastattelemalla käytännön työtä tekeviä asiantuntijoita kolmelta eri palvelualueelta Vantaalla. Haastattelut toteutettiin kolmeen teemaan pohjautuen ryhmä- ja yksilöhaastatteluina. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tuloksena muodostettiin kuva niistä konkreettisista työmuodoista ja teoista, mitä mukana olevilla palvelualueilla tehdään. Vantaalla sekä etsitään syrjäytymisen riskiryhmässä olevia, että pidetään kiinni jo mukana olevista, eli eri työmuodoista riippuen tärkeää on toisaalta toiminnan jatkuvuus, ja toisaalta uusien asiakkaiden löytäminen ja aktivointi. Tärkeiksi tekijöiksi syrjäytymisen ehkäisyssä nousivat vierellä kulkijuus, vertaistuki, tunteiden ja kokemusmaailman huomioiminen, sosiaalisuutta lisäävä toiminta ja yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävät keinot, osallistumisen kynnyksen madaltaminen sekä yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden kesken. Palvelualueilla tehtävässä työssä huomioidaan käytännössä sekä yksilöllisiä että ikääntyneiden viiteryhmään laajemmin liittyviä tekijöitä.

Ikääntyneiden syrjäytymisen ehkäisy on yksi osa palvelualueilla tehtävää käytännön työtä. Työn arvioinnissa korostuvat asiakkailta saatu palaute siitä, että he ovat hyötyneet toiminnasta sekä ammattilaisten oma asiantuntijanäkemys ja havainto siitä, että työllä on merkitystä. Toiminnan yksilöllisten vaikutusten seuraaminen on käytännön työssä vahvemmin läsnä kuin vaikuttavuuden tutkiminen, mutta vaikuttavuutta seurataan erityisesti hankemuotoisessa työssä. Tutkitun tiedon tärkeys ja vaikuttavien toimintamallien merkitys työssä tunnistetaan.

Aging, as a stage of life, can be associated with some events and factors that predispose a person to social exclusion. As a phenomenon, exclusion of the older people has so far been studied relatively little, but with the aging of the population, typical in so called welfare states, more attention has been paid to it. The reduction of the risk of social exclusion of the elderly can be influenced by various welfare-enhancing services and working methods in the municipalities, which help to promote the inclusion, activity, sociality, and preservation of the elderly person's ability to function. Activities can be targeted especially at older people at risk or in the blind spots of prescribed services. Moreover, the issue of the use of resources is always associated with the welfare work carried out in municipalities, in which case the effectiveness of the working methods promoting the well-being of the elderly must also be considered to a greater extent in the future.

The client organization of this thesis is the health promotion project called Hyvinvointityön tavoitteista toimintaan, in the City of Vantaa. The purpose of the study was to produce a report on the well-being work to prevent the social exclusion of the elderly in Vantaa, and on how the effectiveness of the methods implemented is considered on a practical level. Firstly, the primary aim of the study is to form an overall picture of what, how and why this work is currently being done, and secondly, to explore perspectives on how to develop the work as well as its effectiveness. The material of this qualitative research was collected in the summer of 2021 by interviewing experts of the practical work from three different service areas in Vantaa. The interviews were conducted as group and individual interviews, and they were based on three themes. The method of analysis was the content-based analysis.

As a result of the research, a comprehensive description of the concrete forms of work performed and actions taken in the involved service areas was produced. There are various forms of work such as targeting and looking for those at risk of social exclusion as well as retaining the existing customer contacts. Thus, it is important, on the one hand, to continue operations and, on the other hand, to find and activate new customers. Furthermore, being there for one, peer or group support, consideration of emotions and experiences, actions to increase sociality and measures to reduce loneliness, lowering the participation threshold and strengthening cooperation between different actors were important factors in preventing social exclusion of the elderly citizens of Vantaa. In practice, work in the service areas considers both individual factors and factors more broadly related to the reference group of older people. Preventing the exclusion of older people is one part of the practical work in the service areas. In conclusion, the evaluation of the work emphasizes the feedback received from clients that they have benefited from the activity, as well as the professionals' own expert opinion and perception that the work is important. Monitoring the individual impact of activities is more strongly present in practical work than studying effectiveness, but effectiveness is monitored especially in project-based work. The importance of the researched information and the importance of effective operating models in the work are recognized.