Työnantajamielikuvan kehittäminen työhyvinvointia kehittämällä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeyrityksen nykyinen työhyvinvoinnin tila sekä selvittää yleisellä tasolla, mitkä tekijät vaikuttavat työnantajamielikuvaan ja kuinka työnantajamielikuvaa voisi kehittää tässä yrityksessä. Tutkimusta rajattiin työhyvinvoinnin näkökulmasta tehtävään työnantajamielikuvan kehittämiseen. Tavoitteena oli kasvattaa opinnäytetyön toimeksiantajana olleen Jeesi henkilöstöpalvelun esimiehen tietämystä työhyvinvoinnin kehittämisen vaikutuksista henkilöstön hyvinvointiin sekä työnantajamielikuvaan. Tavoitteena oli lisäksi löytää konkreettisia kehittämisideoita työhyvinvoinnin kehittämiseksi kohdeyrityksessä.

Tutkimus toteutettiin laadullisen menetelmän keinoin. Aineisto opinnäytetyölle kerättiin työhyvinvoinnin ja työnantajamielikuvan teorian mukaisilla haastatteluilla. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut suoritettiin yhdelle esimiehelle ja viidelle työntekijälle syys- ja lokakuun 2021 aikana. Esimiehen ja työntekijöiden haastatteluissa käytetyt kysymykset olivat erilaisia, mutta pohjautuivat samoihin opinnäytetyön teorioihin. Aineistot, jotka saatiin haastatteluista, on analysoitu laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusaineiston analyysissä sovellettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten perusteella työhyvinvointi kohdeyrityksessä oli kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta yrityksellä ei ole ollut käytössä mitään selkeää strategiaa työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Suurin osa työntekijöistä oli kuitenkin tyytyväisiä nykytilanteeseen, mutta myös kehittämiskohteitakin löytyi. Esimerkiksi perehdyttämistä kaivattiin enemmän. Tutkimus avasi tämän hetken tilannetta yrityksen työnantajamielikuvasta, joka oli positiivinen siitä huolimatta, että osalla vastaajista oli negatiivisia ennakkoluuloja henkilöstöpalveluyritysten toimintaa kohtaan. Erityistä kiitosta kohdeyritys sai nopeasta ja helposta yhteydenpidosta ja esimies koettiin luotettavaksi ja helposti lähestyttäväksi. Saatujen tietojen perusteella suunniteltiin konkreettisia keinoja, kuten työhyvinvointikysely ja perehdytysmateriaali, joilla yrityksen työhyvinvointia ja samalla myös työnantajamielikuvaa voisi kehittää haluttuun suuntaan. Kehittämisideat laadittiin tutkimustuloksien perusteella täydentämään jo olemassa olevia työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin haastattelujen järjestämistä myöhemmin uudelleen samoille yrityksen työntekijöille sekä esihenkilölle. Jatkotutkimuksessa voisi selvittää, onko yrityksen työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työantajamielikuvan kehittämiseen panostettu tässä opinnäytetyössä laadittujen toimintaideoiden avulla tai joillakin muilla keinoin sekä onko näillä toimilla saatu aikaan haluttua kehitystä.