Lapsuuden perheen sisäisen vuorovaikutuksen kielteiset vaikutukset nuoren itsetuntoon

Abstract

Lapsuudessa kasvun ja kehityksen vauhti on huimaa ja samalla omaksutaan asenteita ja malleja vuorovaikutuksen ja ympäristön kautta. Lapsen minäkuva kehittyy ja itsetunto rakentuu kokemuksien seurauksena. Niiden vaikutus voi näkyä vielä nuoruudessa ja myöhemmin aikuisuudessakin. Itsetunto on viime aikoina noussut esille monissa julkaisuissa ja tutkimuksissa, etenkin sosiaalisen median vaikutusten ja koulukiusaamisen kautta. Tiedossa on, että heikolla itsetunnolla on kytköksiä mielenterveysongelmien syntyyn, minkä vuoksi itsetuntoa tulisi pystyä tukemaan jo varhaisessa vaiheessa lapsuudesta lähtien.

Opinnäytetyön menetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus, ja keskeisenä tavoitteena on tutkia, millä tavalla nuoret kokevat lapsuudessa koetun perheen sisäisen vuorovaikutuksen vaikuttavan kielteisesti heidän itsetuntoonsa, ja kuinka he kokevat sen vaikuttavan heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta eri tietokannasta. Lopulliseen sisällönanalyysiin valikoitui kuusi tutkimusaihetta käsittelevää artikkelia.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella lasten ja nuorten itsetuntoon vaikuttavat voimakkaasti kotiolosuhteet ja lapsen sekä vanhempien välinen vuorovaikutussuhde. Kielteiset käytösmallit ja vanhempien laiminlyövä kasvatusote kaikkine epäkohtineen vaurioittavat lapsen ja nuoren itsetuntoa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Itsetunnon vaurioitumisen lisäksi nämä lapset ja nuoret kokevat mielenterveyshäiriöitä ja sosiaalisia ongelmia huomattavasti enemmän, kuin sellaiset lapset ja nuoret, joiden vuorovaikutussuhteet ja kotiolot ovat kunnossa.

Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, kuinka vanhemmat tukevat lastensa itsetuntoa ja tasapainoista psyykkistä kehitystä lapsen eri kehitysvaiheissa. Tutkimuksestamme voivat hyötyä eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, kasvatusalan ammattilaiset, nuorten mielenterveystyössä työskentelevät sekä koulut ja kouluterveydenhuolto.

In childhood, the rate of growth and development is tremendous. At the same time, attitudes and patterns are adopted through interaction and the environment. The self-image of a child develops, and self-esteem builds as a result of experiences. Their effect can appear even in adolescence and later in adulthood. Self-esteem has recently emerged in many publications and studies, particularly through the effects of social media and school bullying. It is known that low self-esteem has links to the emergence of mental health problems, which is why self-esteem should be supported at an early stage from childhood.

The method of the thesis was a descriptive literature review and the main goal is to study how young people perceive the internal interaction of their family experienced in childhood as having a negative effect on their self-esteem, and how they perceive it as affecting their daily lives. The research material was collected from two different databases. Six articles on research topics were selected for the final content analysis.

Based on the literature review, the self-esteem of children and young people is strongly influenced by home conditions and interaction between a child and parents. Negative patterns of behavior and negligent parenting attitude with all their grievances damage a child’s and adolescent’s self-esteem in the short and long term. In addition to impaired self-esteem, these children and young people experience significantly more mental disorders and social problems than children and young people whose interactions and home conditions are in order.

As a further research topic, one could find out how parents support their children’s self-esteem and balanced mental development at different stages of a child’s development. Our research can benefit various social and health professionals, education professionals, young people working in mental health work, schools and school health care.