Lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyneiden kokemuksia ystävyyssuhteista ikävuosina 18-25
Rajala, Miia (2021)
Rajala, Miia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112321326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112321326
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, minkälaisia ystävyyssuhteita lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyneillä oli 18-25-vuotiaana ja miten he kokivat näiden ystävyyssuhteiden vaikuttaneen hyvinvointiinsa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaista tukea sijaishuollosta itsenäistyneet kaipasivat ystävyyssuhteidensa hallintaan ja miten jälkihuolto voisi vastata esille nouseviin tuen tarpeisiin.
Opinnäytetyön tutkimustuloksien avulla on tavoitteena saada uutta tietoa ja ymmärrystä sijaishuollosta itsenäistyneiden ystävyyssuhteista ja ystävyyssuhteisiin liittyvistä tuen tarpeista. Työelämän yhteistyökumppanina on lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry, jolta myös opinnäytetyön aihe on peräisin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruuta varten laadittiin sähköinen haastattelulomake, jonka jakamisesta vastasi Pesäpuu ry. Aineistonkeruu toteutettiin huhti-toukokuussa 2021. Lomake sisälsi avoimia kysymyksiä, jotka laadittiin tutkimuskysymysten perusteella tiettyjen teemojen ympärille. Nämä teemat olivat sijaishuollosta itsenäistyneiden ystävyyssuhteisiin liittyvät yleiset kokemukset, ystävyyssuhteiden hyvinvointivaikutukset sekä ystävyyssuhteiden tukeminen jälkihuollon aikana. Lopullinen aineisto koostui kymmenestä sijaishuollosta itsenäistyneen vastauksesta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella on huomattavissa ystävyyssuhteiden merkittävä hyvinvointia tukeva merkitys. Ystävyyssuhteet ja niistä saatava sosiaalinen tuki ovat tärkeä voimavara sijaishuollosta itsenäistyneille. Ystävyyssuhteet tarjoavat osallisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia yhteiseen aktiiviseen ja mielekkääseen tekemiseen. Tuloksista selvisi, että hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttivat osattomuuden ja yksinäisyyden kokemukset sekä kokemukset ystävyyssuhteiden epävakaisuudesta ja kuormittavuudesta. Lisäksi sijaishuollosta itsenäistyneiden ystävyyssuhteissa oli havaittavissa yhdenmukaisuuden paineita ja sosiaalisen kontrollin piirteitä. Kun verrataan saatuja tuloksia ja aiempien tutkimusten tuloksia, voidaan huomata yhtäläisyyksiä siinä, että ystävyyssuhteisiin liittyviä erityisiä tuen tarpeita ja tyytymättömyyden aiheita esiintyi etenkin sijaishuoltopaikkaa eniten vaihtaneilla. Tulosten perusteella sijaishuollosta itsenäistyneet eivät ole saaneet tarpeeksi tukea ystävyyssuhteilleen jälkihuollon aikana. Tuloksista selvisi, että jälkihuollossa kaivataan ystävyyssuhteisiin liittyen henkistä tukea ja tietotukea. Lisäksi tukea tarvitaan minäkuvan vahvistamiseen ja ystävien löytämiseen. Jälkihuollossa olisi siis tärkeää ottaa puheeksi nuoren ystävyyssuhteet, ja luonnollisesti myös muut ihmissuhteet, ja tarjota niihin liittyen nuoren yksilöllisesti tarvitsemaa tukea.
Opinnäytetyön tutkimustuloksien avulla on tavoitteena saada uutta tietoa ja ymmärrystä sijaishuollosta itsenäistyneiden ystävyyssuhteista ja ystävyyssuhteisiin liittyvistä tuen tarpeista. Työelämän yhteistyökumppanina on lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry, jolta myös opinnäytetyön aihe on peräisin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruuta varten laadittiin sähköinen haastattelulomake, jonka jakamisesta vastasi Pesäpuu ry. Aineistonkeruu toteutettiin huhti-toukokuussa 2021. Lomake sisälsi avoimia kysymyksiä, jotka laadittiin tutkimuskysymysten perusteella tiettyjen teemojen ympärille. Nämä teemat olivat sijaishuollosta itsenäistyneiden ystävyyssuhteisiin liittyvät yleiset kokemukset, ystävyyssuhteiden hyvinvointivaikutukset sekä ystävyyssuhteiden tukeminen jälkihuollon aikana. Lopullinen aineisto koostui kymmenestä sijaishuollosta itsenäistyneen vastauksesta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella on huomattavissa ystävyyssuhteiden merkittävä hyvinvointia tukeva merkitys. Ystävyyssuhteet ja niistä saatava sosiaalinen tuki ovat tärkeä voimavara sijaishuollosta itsenäistyneille. Ystävyyssuhteet tarjoavat osallisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia yhteiseen aktiiviseen ja mielekkääseen tekemiseen. Tuloksista selvisi, että hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttivat osattomuuden ja yksinäisyyden kokemukset sekä kokemukset ystävyyssuhteiden epävakaisuudesta ja kuormittavuudesta. Lisäksi sijaishuollosta itsenäistyneiden ystävyyssuhteissa oli havaittavissa yhdenmukaisuuden paineita ja sosiaalisen kontrollin piirteitä. Kun verrataan saatuja tuloksia ja aiempien tutkimusten tuloksia, voidaan huomata yhtäläisyyksiä siinä, että ystävyyssuhteisiin liittyviä erityisiä tuen tarpeita ja tyytymättömyyden aiheita esiintyi etenkin sijaishuoltopaikkaa eniten vaihtaneilla. Tulosten perusteella sijaishuollosta itsenäistyneet eivät ole saaneet tarpeeksi tukea ystävyyssuhteilleen jälkihuollon aikana. Tuloksista selvisi, että jälkihuollossa kaivataan ystävyyssuhteisiin liittyen henkistä tukea ja tietotukea. Lisäksi tukea tarvitaan minäkuvan vahvistamiseen ja ystävien löytämiseen. Jälkihuollossa olisi siis tärkeää ottaa puheeksi nuoren ystävyyssuhteet, ja luonnollisesti myös muut ihmissuhteet, ja tarjota niihin liittyen nuoren yksilöllisesti tarvitsemaa tukea.