Osastonhoitajien kokemukset johtamisesta koronan aikana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia kokemuksia erään organisaation osastonhoitajilla (n = 5) on koronapandemian aikaisesta johtamisesta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta johtamisen mahdollisista haasteista löytäen keinoja kriisijohtamiseen. Lisäksi tavoitteena on nähdä ja havainnollistaa esimiesten kehittyminen poikkeustilanteiden johtamisessa. Aiheen toivotaan kehittävän omaa ammattialaa nostamalla hoitotyön esimiesten ääntä kuuluviin. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla viittä osastonhoitajaa teemahaastatteluiden avulla, ja varsinaiset tutkimustulokset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu johtamisen teoriaosuudesta, johon sisältyy myös kriisijohtaminen sekä kriisiviestintä. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti koronaviruksen ilmenemistä. Tämän tutkimuksen mukaan osastonhoitajat kokivat omassa johtamisessaan riittämättömyyden tunnetta, jota heijastettiin eri osa-alueisiin. Riittämättömyyttä koettiin muun muassa informaation paljouden sisäistämisessä sekä alaisten tarpeisiin vastaamisessa, kuten hoitajien kuuntelemisen vaikeutumisessa. Onnistumisen kohteiksi mainittiin resurssien pääsääntöinen riittävyys, koronaan nopea reagointi ja riittävä viestintä. Sen sijaan johtamisen haastekohdiksi mainittiin relevantin tiedon saaminen ja ohjeistuksien jatkuva muuttuminen. Saadun tiedon eteenpäin välittäminen alaisille koettiin sekä haasteeksi että onnistumisen kohteeksi. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että tutkimukseen osallistuneiden osastonhoitajien korona-ajan johtaminen on ollut kuormittavaa, mutta resilienssin kehittymisen myötä osastonhoitajat ovat onnistuneet omassa johtamisessaan.

The purpose of this study was to describe what kind of experiences the head nurses (n= 5) of an organization have of management during corona pandemic. The aim of this research is to increase awareness of the potential challenges of management by finding ways to meet the development needs of crisis management. In addition, the aim is to see and demonstrate the development of supervisors in managing emergency situations. It is hoped that the topic will develop this professional field by raising the voice of nursing supervisors.

The study was conducted by interviewing five head nurses. The data was collected through a theme interview and analysed with inductive content analysis. The theoretical study contains information regarding management, which also includes crisis management and crisis communication. The theoretical frame also contains information regarding the appearance of coronavirus.

According to this study, head nurses felt a sense of inadequacy in their own management, which was reflected in various areas. Inadequacies were felt in, among other things, internalizing the amount of information and responding to the needs of subordinates and for example making it more difficult to listen to the nurses. The main sources of success were the adequacy of resources, the rapid response and adequate communication whereas receiving relevant information and constant change in guidelines were mentioned as management challenges. Passing on the received information to the subordinates was felt to be both a challenge and an area of success.