Päätöksentekoprosessi valmiuslain käyttöönoton takana

Abstract

Tässä työssä tutkitaan valmiuslain käyttöönottoon johtaneita vaiheita päätöksentekoprosessin näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää millä perusteilla päätös poikkeusolojen julistamisesta tehtiin ja millaisessa tilanteessa rajoitustoimintaan ryhdyttiin Suomessa COVID-19 pandemian esiintyessä Suomessa. Työssä avataan perusteellisesti Suomen päätöksentekoelimet, käyttöönottoasetuksen toimenpiteet, poikkeusolojen määritelmä sekä valmiuslain käyttöönotto pandemian leviämisen ehkäisemiseksi tehtyjen rajoituksien näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu valtioneuvoston asetuksista, ajantasaisesta lainsäädännöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuista ja tutkimusaineistosta. Työssä on käytetty kvalitatiivistä eli laadullista tutkimusta ja kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimustyypeistä tämän työn tekemiseen valittiin sisällönanalyysi sekä juridinen hermeneutiikka. Tutkimus toteutettiin tarkastellen lähdemateriaaleja sisällönanalyysin sekä juridisen hermeneutiikan näkökulmasta. Tutkimustuloksissa esille nousi poikkeuksellisen tilanteen nopea kehittyminen, tilanteen etenemisen ennakoimisen mahdottomuus, vastaavien aikaisempien tapausten puute, painostus eri sidosryhmiltä ja huoli kansalaisten terveydentilasta sekä valtion toimintakyvyn jatkuvuudesta ja turvaamisesta. Päätökset ensin poikkeusolojen julistamisesta, sitten valmiuslain käyttöönotosta ja viimeisenä käyttöönottoasetuksien asettaminen rajoitustarkoitukseen tehtiin edellämainittujen seikkojen mukaisesti.

This work examines the steps that led to the introduction of the Emergency Preparedness Act from the perspective of the decision-making process. The aim of the study was to find out the grounds on which the decision to declare exceptional circumstances was made and in what situation the restrictive action was taken in Finland when the COVID-19 pandemic spread. The study thoroughly introduces the Finnish decision-making bodies, the measures of the Deployment Regulation, the definition of exceptional circumstances and the introduction of the Emergency Preparedness Act from the perspective of restrictions made to prevent the spread of the pandemic. The theoretical framework of the study consists of Government decrees, up-to-date legislation, publications of the Finnish Institute for Health and Welfare and research material. A qualitative research method was used in the work, and content analysis and legal hermeneutics were chosen for the types of research in qualitative research. The study was carried out by examining the source materials from the point of view of content analysis and legal hermeneutics. The research highlighted the rapid development of the exceptional situation, the impossibility of anticipating the progress of the situation, the lack of similar previous cases, pressure from various stakeholders and concerns about the health of citizens and the continuity and security of state capacity.