Paineluelvytyksen laadun kartoittaminen Kainuun ensihoidossa
Titov, Julia; Tolonen, Nina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421506
Tiivistelmä
Lain mukaan potilaalla on oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että paineluelvytyksen laadulla on yhteys potilaan selviytymiseen sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä. Reaaliaikainen audiovisuaalinen painelupalaute ja elvytyskoulutus parantavat paineluelvytyksen laatua. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa paineluelvytyksen laatua Kainuun ensihoidossa. Tavoitteena oli verrata saatuja tuloksia kansallisiin hoitosuosituksiin ja tuoda esiin mahdollisia kehittämisen kohteita, joita Kainuun ensihoidon koulutustyöryhmä pystyisi hyödyntämään elvytyskoulutuksissaan.
Työ toteutettiin kehittämistutkimuksena. Elvytyksiä (n=7) kerättiin kolmen kuukauden ajan keväällä 2021 tallentamalla elvytyksen aikainen data defibrillaattoreista USB-muistitikuille. Muistitikuille tallennetut tiedot käsiteltiin keräyksen päätyttyä RescueNet Code Review Standard Edition-ohjelmalla ja niistä analysoitiin seuraavat määreet: painelutaajuus, painelusyvyys, painelutaukojen keskiarvo sekä pisin yksittäinen painelutauko. Tulokset kerättiin Microsoft Excel-taulukkoon, missä niistä muodostettiin kuvaajia tekstissä käsiteltävien tulosten tueksi.
Tuloksissa ilmeni puutteita erityisesti painelutaukojen pituudessa. Yksikään elvytys ei täyttänyt suosituksia maksimissaan viiden sekunnin mittaisista hands off-ajoista. Pisimmät yksittäiset tauot ylittivät suosituksen jopa nelinkertaisesti. Tämän lisäksi vain alle kolmannes (29%) elvytyksistä täytti suositukset niin painelutaajuuden kuin -syvyydenkin osalta. Liian syvät painelut, joiden on todettu aiheuttavan mm. kylkiluumurtumia ja rintalastan murtumia, olivat yleisiä. Tulosten perusteella elvytyskoulutuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota painelutaukojen minimointiin. Todellisissa elvytystilanteissa voisi nykyistä enemmän hyödyntää myös defibrillaattorin tarjoamaa reaaliaikaista audiovisuaalista palautetta, minkä avulla painelutaajuudet- ja syvyydet saataisiin vastaamaan suosituksia.
Työ toteutettiin kehittämistutkimuksena. Elvytyksiä (n=7) kerättiin kolmen kuukauden ajan keväällä 2021 tallentamalla elvytyksen aikainen data defibrillaattoreista USB-muistitikuille. Muistitikuille tallennetut tiedot käsiteltiin keräyksen päätyttyä RescueNet Code Review Standard Edition-ohjelmalla ja niistä analysoitiin seuraavat määreet: painelutaajuus, painelusyvyys, painelutaukojen keskiarvo sekä pisin yksittäinen painelutauko. Tulokset kerättiin Microsoft Excel-taulukkoon, missä niistä muodostettiin kuvaajia tekstissä käsiteltävien tulosten tueksi.
Tuloksissa ilmeni puutteita erityisesti painelutaukojen pituudessa. Yksikään elvytys ei täyttänyt suosituksia maksimissaan viiden sekunnin mittaisista hands off-ajoista. Pisimmät yksittäiset tauot ylittivät suosituksen jopa nelinkertaisesti. Tämän lisäksi vain alle kolmannes (29%) elvytyksistä täytti suositukset niin painelutaajuuden kuin -syvyydenkin osalta. Liian syvät painelut, joiden on todettu aiheuttavan mm. kylkiluumurtumia ja rintalastan murtumia, olivat yleisiä. Tulosten perusteella elvytyskoulutuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota painelutaukojen minimointiin. Todellisissa elvytystilanteissa voisi nykyistä enemmän hyödyntää myös defibrillaattorin tarjoamaa reaaliaikaista audiovisuaalista palautetta, minkä avulla painelutaajuudet- ja syvyydet saataisiin vastaamaan suosituksia.