Työhyvinvointi suuhygienistin työssä : Kyselytutkimus työssäkäyville suuhygienisteille

Abstract

Työhyvinvointi on laaja-alainen käsite, joka muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista osa-alueista. Sen kehittämisessä tulee huomioida nämä kaikki osa-alueet. Voimavaroja tulisi suunnata työntekijöiden hyvinvointiin, sillä terveet ja energiset työntekijät ovat laadukkaiden palveluiden perusta. Työuupumuksen takia joudutaan entistä useammin sairaslomalle tai työkyvyttömäksi. Haasteita ennestään kuormittavaksi koettuun terveydenhoitoalan työhön luovat 2000-luvulla tehdyt uudistukset. Esimerkiksi vuosina 2001-2002 tehty hammashoitouudistus mahdollisti kaikkien ikäryhmien pääsyn hoitoon ja vuonna 2005 asetetun hoitotakuun mukaan kiireetön hoito on toteutettava puolen vuoden sisällä hoidontarpeen arvioinnista.

Tämä poikittaistutkimus selvittää suuhygienistien työhyvinvoinnin nykytilaa. Vastaavia tutkimuksia on tehty aiemmin muun muassa hammashoitajille ja -lääkäreille. Tutkimuksen tavoitteena on saada ajankohtaista tietoa suuhygienistien työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Tutkimuksen yhteistyökumppani on Suun Terveydenhuollon Ammattiliitto STAL ry.

Tutkimukseen osallistui 49 suuhygienistiä STAL ry:n jäsenrekisteristä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä ja tulokset analysoitiin tilastollisesti Webropol-ohjelman avulla sekä laadullisin sisällönanalyysimenetelmin. Suuhygienistit kokivat työnsä melko kuormittavaksi, mutta silti mielekkääksi. Kiire oli yleisin stressin aiheuttaja (f=21). Suurimmiksi voimavaroiksi koettiin vapaa-ajalla perhe ja työssä asiakkaat sekä työyhteisö. Suuhygienisteistä 70 % koki työilmapiirin olevan hyvä tai erittäin hyvä työpaikallaan. Yhteisöllisyys ja avoimuus olivat siihen eniten vaikuttavat asiat. Suurimmaksi kehittämisalueeksi työhyvinvoinnin kannalta nousi työyhteisön kehittäminen.

Työhyvinvointia on korostettu nykyään paljon. Siitä on alettu puhua enemmän positiivisena ilmiönä. Työhyvinvoinnin tutkiminen on tärkeää, jotta työntekijät löytävät siitä kehitettävää. Tulosten perusteella suuhygienistien pitäisi pyrkiä vaikuttamaan päivän ohjelmaan ja aikatauluun siten, että työskentelystä ei tulisi liiaksi kiireen ohjaamaa. Uusien säädösten ja työnjaon kehittämisen rinnalla olisi hyvä tutkia työhyvinvointia säännöllisesti myös suuhygienistien näkökulmasta, jotta oltaisiin selvillä niiden vaikutuksista työhyvinvointiin. Tämä mahdollistaisi työhyvinvoinnin kehittämisen uudistusten kanssa samaan suuntaan.

BACKROUND: Many changes have been done in Finnish health care in the 21st century. These changes have affected dental hygienists’ job description. There are some studies about dentists’ and dental assistants’ well-being at work but not so many research reports that deal with the well-being of dental hygienists. The commissioner of the study was the Finnish Federation of Oral Health Care Professionals.

AIM: The purpose of this study was to gain information of mental well-being among dental hygienists. The aim was to find out what mental resources and stress factors are included in dental hygienists’ work and how the work community affects well-being.

METHOD: Both quantitative and qualitative methods were used. The questionnaire-based study was carried out via e-mail and 49 dental hygienists answered the survey. The study was mainly quantitative and data was analyzed using Webropol software tools. The qualitative data were analyzed using the method of content analysis.

RESULTS: According to the study most dental hygienists thought that their job was hard but still meaningful. Work in a hurry was the biggest cause of stress. Most of the informants answered that the family is the most important mental resource in free-time. During the workday the mental resources are work community and clients. 70% of dental hygienists thought that work atmosphere was good or very good in their workplaces. Sense of community and openness affected the work atmosphere most.

CONCLUSION: Dental health care services are developed all the time and dental hygienists’ job description changes as well. Various factors affect the well-being at work. Therefore it should been studied regularly. Dental hygienists should schedule their work to avoid hectic work pace and other stress factors. Results can be utilized also during the education of dental care professionals.