Täydennyssuunnittelujärjestelmän käyttöasteen lisääminen ja hankintaehdotusten laadun parantaminen K-Raudoissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli K-Rauta ketjun käytössä olevan täydennyssuunnittelujärjestelmän käyttöasteen lisääminen ja sen muodostamien hankintaehdotusten laadun parantaminen. Täydennyssuunnittelujärjestelmä oli ollut kohdeyrityksen käytettävissä jo pidemmän aikaa, mutta sen käyttö oli jäänyt keskimäärin heikolle tasolle. Kehitysprojekti toteutettiin toimintatutkimuksena vuoden 2020-2021 aikana. Tutkimuksen teoreettinen tietoperusta koostui materiaalivirran ohjaukseen ja varastonhallintaan liittyvistä teorioista.

Tutkimus alkoi keväällä 2020 toimeksiannolla, jolla haluttiin selvittää syitä täydennyssuunnittelujärjestelmän heikolle käyttöasteelle. Syitä lähdettiin alkuvaiheessa selvittämään haastattelujen ja havainnoinnin avulla. Tulosten pohjalta kehitettiin malli, jonka avulla projektia lähdettiin toteuttamaan. Toteutumismallin apuna käytettiin voimakenttäanalyysia. Toteutusmallin keskiössä olivat kauppakohtaisten koulutusten järjestäminen K-Raudan ostajille. Samanaikaisesti täydennyssuunnittelujärjestelmää pyrittiin kehittämään siten, että se tukee entistä paremmin kaupan tarpeita ja parantaa hankintaehdotusten laatua. Työn toteutus tapahtui osana tutkijan jokapäiväistä työtä.

Valmisteluvaiheessa kehitettiin työkalut, joiden avulla kauppakohtaisille koulutuksille saatiin luotua yhteneväinen runko, joka tukee tavoitteisiin pääsyä ja helpottaa täydennyssuunnittelijoita päivittäisessä työssä ja tavoitteisiin pääsyssä. Valmisteluvaiheen jälkeen projektia lähdettiin viemään eteenpäin kauppakohtaisten koulutusten avulla. Toimintotutkimus eteni syklisenä kehitystyönä. Koulutusten avulla kerättyjen kokemusten ja kehitysideoiden avulla järjestelmää ja toimintamallia kehitettiin syklien välissä jatkuvasti eteenpäin. Toimenpiteiden vaikutusta mitattiin seuraamalla hankintaehdotusten ja järjestelmän käyttöastetta.

Toimintatutkimuksesta kertyi runsaasti laadullisia ja määrällisiä tuloksia. Koronaepidemia toi haasteita tutkimuksen aikataulutuksen suhteen ja sillä oli myös merkittäviä vaikutuksia erityisesti määrällisiin tuloksiin. Määrälliset tulokset olivat kuitenkin projektin loppuvaihetta kohden positiivisia. Laadullisten tulosten pohjalta saavutettiin selkeitä hyötyjä ajatellen kohdeyrityksen täydennyssuunnittelujärjestelmän kehittämiseen liittyviä suuntaviivoja. Kehitystyön tuloksena Keskon täydennyssuunnittelutiimin toimintatavoissa tapahtui pysyviä muutoksia.