Liike on lääkettä, mutta miten se nielaistaan? : liikuntaneuvonnan palvelupolku työterveydessä
Moilanen, Helka (2012)
Moilanen, Helka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017619
Tiivistelmä
Suomen terveyspolitiikka ohjaa terveyspalveluja sairaanhoidosta terveyden edistämiseen. Liikunnalla voidaan edistää terveyttä, ehkäistä sairauksia, vaikuttaa ennenaikaiseen eläköitymiseen ja pitkiin sairaslomiin. Suomalaisista työikäisistä terveysliikuntasuosituksen täyttää vain joka kymmenes. Määrä haastaa tehostamaan työpaikkaliikunnan ja terveysliikunnan hyviä käytäntöjä. Työterveyspalveluilla on hyvät mahdollisuudet tavoittaa työikäiset liikunnasta hyötyvät. Liikuntaa edistävällä terveysneuvonnalla voidaan vaikuttaa liikunta-aktiivisuuteen, mutta sitä toteutetaan harvoin systemaattisesti työterveyspalveluissa. Opinnäytetyön tarkoituksena on rakentaa liikuntaneuvonnan palvelupolku työterveyteen. Opinnäytetyö soveltaa konstruktiivista näkökulmaa, joka sopii tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Schwarzerin terveyskäyttäytymisen muutoksen prosessimallin ja fyysisen aktiivisuuden edistämisen näytön pohjalta kehitettiin liikuntaneuvonnan palvelupolku, jota pilotoitiin Teliasonera Finlandissa. Teemoitetulla ryhmäkeskustelulla arvioitiin neljän asiakkaan kokemuksia liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä palvelupolun sujuvuudesta. Ryhmäkeskustelu litteroitiin ja arvioitiin induktiivista sisällön analyysiä soveltaen. Pilotti osoitti kehitetyn liikuntaneuvonnan palvelupolun soveltuvan käyttötarkoitukseensa. Pilotissa Diacorin työterveyshoitajat ja -lääkärit ohjasivat terveytensä ja työkykynsä edistämiseksi liikunnasta hyötyvät liikuntalähetteellä työfysioterapeutille. Motivaatio liikuntaan herää, kun asiakas havahtuu terveysriskiin ja muutoksen hyötyyn. Liikuntaneuvonnassa pyrittiin vahvistamaan asiakkaan omaa pystyvyysuskoa ja terveyttä edistävää käyttäytymistä. Pystyvyysuskoa voidaan vahvistaa positiivisella palautteella aikaisemmista kokemuksista, realistisilla tavoitteilla sekä toiminnan kontrollilla. Tarkka toimintasuunnitelma sekä liikunnan oma seuranta auttavat saavuttamaan henkilökohtaisen tavoitteen. Tämän työn tuloksena kehitetty liikuntaneuvonnan palvelupolku voi kasvattaa työterveystiimien osaamista työikäisen väestön fyysisen aktiivisuuden edistämisestä ja aktivoida liikunnasta hyötyviä. Jatkossa olisi hyvä arvioida mallin vaikuttavuutta ja testata sitä useammassa organisaatiossa ja eri toteuttajilla. Liikuntaneuvonnalla voi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli työterveydessä terveyden, toimintakyvyn ja työkyvyn ylläpitämisessä elämän ja työuran eri vaiheissa.