Piirretty opetusvideo hampaiden harjaamisesta ja sen tärkeydestä esikouluikäisille lapsille
Helenius, Elli; Keskimölö, Kati (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521760
Tiivistelmä
On tärkeää, että hyvät suun omahoidon tavat omataan nuorella iällä, sillä näin ne säilyvät todennäköisesti aina aikuisiälle saakka. Esikouluikäiset, eli yleensä kuusivuotiaat lapset valikoituivat kohderyhmäksi, koska tässä iässä lapsilla on meneillään herkkyyskausi. Herkkyyskausi on otollisin ajanjakso lapselle oppia uusia taitoja.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa piirretty opetusvideo hampaiden harjaamisesta ja sen tärkeydestä esikouluikäisille lapsille. Tarkoituksena oli selittää esikouluikäisille lapsille piirretyn opetusvideon muodossa hampaiden harjaamisen tärkeydestä, oikeanlaisesta harjaustekniikasta, fluorin käytöstä sekä aikuisen roolista osana lapsen suun omahoitoa. Opetusvideon tavoitteena oli opettaa lapsille oikeanlaiset suun omahoidon tottumukset, jotka edistäisivät heidän suunsa terveyttä ja näin ollen laskisivat karieksen riskiä.
Piirretty opetusvideo tuli Oulun kaupungin suun terveydenhuollolle opetusmateriaaliksi tukemaan omahoidon ohjausta. Suun terveydenhuollon ammattilaiset olivat myös näin ollen opinnäytetyön hyödynsaajia, yhdessä lasten huoltajien kanssa. Huoltajilla on suuri rooli lasten suun omahoidon toteuttamisessa, jonka vuoksi haluttiin sen erityisesti korostuvan opetusvideossa. Hampaiden harjaus on aikuisen vastuulla aina siihen saakka, kunnes lapsi on yläkouluiässä. Aikuisen avulla lapsi oppii uusia taitoja, joita myöhemmällä iällä pystyy suorittamaan itsenäisesti.
Teoria piirrettyyn opetusvideoon koottiin opinnäytetyön tietoperustan pohjalta. Videon pääteemojen ympärille rakennettiin tarina, jossa kertoja kertoo lapsen ja aikuisen yhteisestä iltahammaspesusta. Kaikki videon materiaalit tehtiin ja koottiin itse. Video luotiin sekä käsin että tietotekniikkaa käyttäen. Opetusvideon nimeksi tuli ”Tartutaan harjaan”.
Videoon pohjautuen kahdelle suuhygienistiopiskelija ryhmälle lähetettiin lyhyt palautekysely, jonka perusteella toteutus vastaa asetettuja laatukriteereitä ja sitä voidaan hyödyntää terveydenedistämisessä. Hyvänä jatkotutkimusaiheena olisi esimerkiksi, kuinka pitkänajan tavoitteet ovat toteutuneet tai katsaus siitä millainen vaikutus videolla on ollut kohderyhmään.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa piirretty opetusvideo hampaiden harjaamisesta ja sen tärkeydestä esikouluikäisille lapsille. Tarkoituksena oli selittää esikouluikäisille lapsille piirretyn opetusvideon muodossa hampaiden harjaamisen tärkeydestä, oikeanlaisesta harjaustekniikasta, fluorin käytöstä sekä aikuisen roolista osana lapsen suun omahoitoa. Opetusvideon tavoitteena oli opettaa lapsille oikeanlaiset suun omahoidon tottumukset, jotka edistäisivät heidän suunsa terveyttä ja näin ollen laskisivat karieksen riskiä.
Piirretty opetusvideo tuli Oulun kaupungin suun terveydenhuollolle opetusmateriaaliksi tukemaan omahoidon ohjausta. Suun terveydenhuollon ammattilaiset olivat myös näin ollen opinnäytetyön hyödynsaajia, yhdessä lasten huoltajien kanssa. Huoltajilla on suuri rooli lasten suun omahoidon toteuttamisessa, jonka vuoksi haluttiin sen erityisesti korostuvan opetusvideossa. Hampaiden harjaus on aikuisen vastuulla aina siihen saakka, kunnes lapsi on yläkouluiässä. Aikuisen avulla lapsi oppii uusia taitoja, joita myöhemmällä iällä pystyy suorittamaan itsenäisesti.
Teoria piirrettyyn opetusvideoon koottiin opinnäytetyön tietoperustan pohjalta. Videon pääteemojen ympärille rakennettiin tarina, jossa kertoja kertoo lapsen ja aikuisen yhteisestä iltahammaspesusta. Kaikki videon materiaalit tehtiin ja koottiin itse. Video luotiin sekä käsin että tietotekniikkaa käyttäen. Opetusvideon nimeksi tuli ”Tartutaan harjaan”.
Videoon pohjautuen kahdelle suuhygienistiopiskelija ryhmälle lähetettiin lyhyt palautekysely, jonka perusteella toteutus vastaa asetettuja laatukriteereitä ja sitä voidaan hyödyntää terveydenedistämisessä. Hyvänä jatkotutkimusaiheena olisi esimerkiksi, kuinka pitkänajan tavoitteet ovat toteutuneet tai katsaus siitä millainen vaikutus videolla on ollut kohderyhmään.