Magneettikuvaussekvenssien hallinta röntgenhoitajan työssä : sekvenssiopas Seinäjoen Keskussairaalan röntgenhoitajille

Abstract

Magneettikuvausta käytetään keskushermoston, tuki- ja liikuntaelimistön, vatsan ja verenkiertoelimistön tutkimiseen. Kuvausprotokollat sisältävät useita eri RF-pulssisarjojen ja gradienttien yhdistelmiä eli sekvenssejä, joiden avulla eri sairauksien tutkiminen on mahdollista. Sekvensseillä on erilaisia käyttötarkoituksia ja ne vaikuttavat kuvan kontrastiin sekä siihen mitä kudostyyppiä kuvissa nähdään parhaiten. Magneettitutkimuksissa käytettävät sekvenssit vaihtelevat magneettikuvauslaitteen, kuvauskohteen ja indikaation mukaan sekä niiden käytössä on myös paikkakohtaisia eroja.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sekvenssiopas Seinäjoen keskussairaalan radiologian yksikön röntgenhoitajille. Sekvenssioppaan tavoitteena on syventää magneettitutkimusten parissa työskentelevien röntgenhoitajien ymmärrystä magneettisekvenssien valintaan kuvauskohteittain, mikä edesauttaa jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Sitä voidaan käyttää työnteon ohessa ja se on hyödyllinen myös perehdyttämisen apuna. Tietoperustana käytettiin kansainvälisiä ja kotimaisia julkaisuja, alan kirjallisuutta sekä tietoja radiologian alan ammattilaisilta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Seinäjoen keskussairaalan radiologian yksikön kanssa.

Projektin päätuotoksena tuotettiin sekvenssiopas, joka sisältää pään, vatsan, nivelten ja rangan alueella käytettävät yleisimmät sekvenssit. Lisäksi tuotettiin tietopaketit tiettyjen sekvenssien fysiikasta, rasvasaturaatiotekniikoista, magneettikuvauksen perusteista sekä signaalikohinasuhteeseen ja kuvausaikaan vaikuttavista parametrimuutoksista. Oppaan ulkoasusta pyrittiin tekemään selkeä ja havainnollistava kuvien avulla. Asian havainnollistaminen on erityisen tärkeää, kun oppimisen kohteena on jonkin vaikean käsitteen tai ilmiön oppiminen (Ilomäki 2012, 86). Helppo muokattavuus oli oppaan yksi tärkeimmistä laatukriteereistä, minkä vuoksi se päädyttiin tekemään sähköiseen muotoon.

Oppaan laatua, sisältöä, ulkoasua ja hyödyllisyyttä arvioitiin Webropol-kyselyllä, mikä lähetettiin tilaajayksikköön. Palautteen mukaan oppaan sisältö oli pääosin onnistunut hyvin ja tavoitteiden mukaisesti. Avoimessa palautteessa mainittiin, että tietyn osion kuvatekstit olivat mahdollisesti menneet sekaisin. Kuvatekstien sijoittelua korjattiin palautteen mukaisesti vastaamaan oikeita tietosisältöjä. Jatkossa opasta voi kehittää lisäämällä uusia sekvenssejä helposti muokattavaan tiedostopohjaan. Opasta on mahdollista laajentaa myös muiden kehonosien osalta.