Stressaako näkö? : opas näyttöpäätetyöntekijöille digitaalisen näkörasituksen tunnistamiseen ja hoitoon
Silber, Grete; Nieminen, Ella (2021)
Silber, Grete
Nieminen, Ella
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521779
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää näyttöpäätetyöstä aiheutuvia näkemisen ongelmia ja kerätä tietoa ilmiöstä digitaalinen näkörasitus. Tavoitteena oli tiedon pohjalta luoda opas näyttöpäätetyöntekijöille, jonka avulla autetaan kohderyhmää tunnistamaan näyttöpäätetyöstä johtuva näkörasitus sekä löytämään mahdolliset ratkaisut siihen liittyvien oireiden hoitamiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Oppaan tavoitteena oli aiheen tietoisuuden lisäämisen myötä vähentää näyttöpäätetyöstä johtuvan näkörasituksen yleistymistä.
Kohderyhmäksi valittiin nuoret näyttöpäätetyöntekijät, sillä nuoret käyttävät vähemmän näönhuollonpalveluita ja samoin opastaminen silmien hyvinvoinnin huolehtimisesta on ollut nuorille vähäistä. Vuonna 2020 alkanut koronapandemian vaikutuksesta valtaosa näyttöpäätetyöntekijöistä siirtyi etätyöhön, joten aihe on hyvin ajankohtainen. Kotioloissa huonot työolosuhteet sekä pitkittynyt työaika useimmiten korostuvat ja luovat vahvan pohjan digitaalisen näkörasituksen yleistymiselle. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Suomen Työnäköseura Ry.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, johon liittyy tuotoksen tekeminen. Opinnäytetyö koostuu kirjallisesta raportista ja oppaasta. Opinnäytetyön teoriaosuuteen kerätty aineisto oli lähtökohtana oppaan suunnittelulle. Oppaan sisältö rakentui digitaalisen näkörasituksen teoriaosuuteen ja Suomen Työnäköseura Ry:n kuuluvien asiantuntijoiden kanssa toteutettuun konsultoivaan työpajaan pohjaten. Oppaassa käsitellään digitaalista näkörasitusta sekä sen riskitekijöitä ja ilmenemismuotoja. Tyypilliset digitaalisen näkörasituksen oireet ja vinkit niiden hoitoon esitellään lukijalle niin tekstin muodossa kuin kuvasymbolien keinoin. Lisäksi opas tarjoaa hyödyllisiä harjoituksia silmien hyvinvoinnin ylläpitoon ja opastusta ergonomisen työpisteen säätämiseen myös etätyö huomioiden.
Opas laadittiin sähköisessä muodossa tehden oppaan levittämisen vaivattomammaksi. Mahdollisimman monen näyttöpäätetyöntekijän toivottiin hyötyvän oppaasta, joten siitä luotiin sekä suomen- että englanninkielinen versio. Oppaat pilotoitiin näyttöpäätetyöntekijöillä kyselylomakkeiden avulla neljän viikon ajan. Kysely toteutettiin suomeksi ja englanniksi. Pilotointiin osallistui kohderyhmän lisäksi alan asiantuntijoiden roolissa olevia henkilöitä, joten näkökulmia saatiin suhteellisen monipuolisesti. Oppaan pilotoinnin perusteella voitiin todeta, että oppaasta pidettiin ja sille on tarvetta.
Kohderyhmäksi valittiin nuoret näyttöpäätetyöntekijät, sillä nuoret käyttävät vähemmän näönhuollonpalveluita ja samoin opastaminen silmien hyvinvoinnin huolehtimisesta on ollut nuorille vähäistä. Vuonna 2020 alkanut koronapandemian vaikutuksesta valtaosa näyttöpäätetyöntekijöistä siirtyi etätyöhön, joten aihe on hyvin ajankohtainen. Kotioloissa huonot työolosuhteet sekä pitkittynyt työaika useimmiten korostuvat ja luovat vahvan pohjan digitaalisen näkörasituksen yleistymiselle. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Suomen Työnäköseura Ry.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, johon liittyy tuotoksen tekeminen. Opinnäytetyö koostuu kirjallisesta raportista ja oppaasta. Opinnäytetyön teoriaosuuteen kerätty aineisto oli lähtökohtana oppaan suunnittelulle. Oppaan sisältö rakentui digitaalisen näkörasituksen teoriaosuuteen ja Suomen Työnäköseura Ry:n kuuluvien asiantuntijoiden kanssa toteutettuun konsultoivaan työpajaan pohjaten. Oppaassa käsitellään digitaalista näkörasitusta sekä sen riskitekijöitä ja ilmenemismuotoja. Tyypilliset digitaalisen näkörasituksen oireet ja vinkit niiden hoitoon esitellään lukijalle niin tekstin muodossa kuin kuvasymbolien keinoin. Lisäksi opas tarjoaa hyödyllisiä harjoituksia silmien hyvinvoinnin ylläpitoon ja opastusta ergonomisen työpisteen säätämiseen myös etätyö huomioiden.
Opas laadittiin sähköisessä muodossa tehden oppaan levittämisen vaivattomammaksi. Mahdollisimman monen näyttöpäätetyöntekijän toivottiin hyötyvän oppaasta, joten siitä luotiin sekä suomen- että englanninkielinen versio. Oppaat pilotoitiin näyttöpäätetyöntekijöillä kyselylomakkeiden avulla neljän viikon ajan. Kysely toteutettiin suomeksi ja englanniksi. Pilotointiin osallistui kohderyhmän lisäksi alan asiantuntijoiden roolissa olevia henkilöitä, joten näkökulmia saatiin suhteellisen monipuolisesti. Oppaan pilotoinnin perusteella voitiin todeta, että oppaasta pidettiin ja sille on tarvetta.