Kuntouttavan hoitotyön toiminta- ja menettelyohjeen kehittäminen muistisairaiden ikääntyneiden palvelukodissa

Abstract

Väestön ikääntyessä ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen ja kuntouttavan hoitotyön merkitys kasvaa. Samalla muistisairaudet lisääntyvät mikä lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ikääntyneillä sen lisäksi, että muistisairaudet lisäävät ikääntyneiden kuntoutuksen, laitoshoidon ja avustamisen tarvetta. Nämä johtavat hoitotyön uudistamis- ja kehittämistarpeisiin, jonka pohjalta tämän opinnäytetyön tarve on syntynyt työelämässä.

Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä työelämän kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää laadullisin tutkimusmenetelmin tehostetussa ympärivuorokautisessa palvelukodissa työskentelevien hoitajien näkemyksiä muistisairaan iäkkään kuntoutumista edistävästä hoitotyöstä sekä soveltaa toimintatutkimuksen periaatteita yhdessä laadullisten menetelmien kanssa siten, että kehittämistyön tuloksena syntyi uutta sovellettavaa tietoa kuntouttavasta hoitotyöstä. Uuden tiedon pohjalta tavoitteena oli edelleen kehittää kuntouttavan hoitotyön toiminta- ja menettelyohje tehostetulle ympärivuorokautiselle palvelukodille, jossa opinnäytetyö toteutettiin.

Kehittämistyön laadullinen tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin, joihin osallistui kuusi palvelukodin hoitajaa. Teemahaastatteluiden keskiössä oli asiakkaiden kuntouttava hoitotyö, kuntouttavan hoitotyön mittarit ja hoitajilta vaadittava osaaminen kuntouttavaan hoitotyöhön. Teemahaastatteluista kerätty aineisto litteroitiin, luokiteltiin ja analysoitiin, minkä tuloksena syntyi ensimmäinen vedos kuntouttavan hoitotyön toiminta- ja menettelyohjeesta. Vedos ja analysoitu aineisto esiteltiin hoitajille laadullisen osion jälkeen aivoriihessä, minkä aikana toiminta- ja menettelyohjetta käsiteltiin ja jatkokehitettiin yhdessä kehittämisen muodossa. Yhdessä kehittämisen kautta saatiin aikaan lopullinen kuntouttavan hoitotyön toiminta- ja menettelyohje, jonka merkitystä ja käytännön soveltuvuutta arvioitiin osana kehittämistyön viimeistä vaihetta.

Tutkimus ja kehittäminen olivat käytännönläheisiä. Kehittämistyön tuloksissa korostui erityisesti asukaskohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma osana kuntouttavaa hoitotyötä ja asukkaan yksilökohtainen kuntouttaminen sekä toimintakyvyn mittaaminen ja sen merkitys osana kuntouttavaa hoitotyötä. Kehittämistyössä tuli myös selkeästi esille hoitajilta vaadittava osaaminen kuntouttavaan hoitotyöhön. Hoitajat arvioivat lopuksi arviointikyselyllä kehitettyä toiminta- ja menettelyohjetta, mikä koettiin merkitykselliseksi, selkeäksi, helppokäyttöiseksi sekä sovellettavaksi kuntouttavaan hoitotyöhön tehostetussa ympärivuorokautisessa palvelukodissa.

As the population ages, maintaining the functional capacity of the elderly and the importance of rehabilitative nursing increases. Concurrently, memory disorders are increasing, which increases the need for social and health services for the elderly, in addition to the fact that memory diseases increase the need for rehabilitation, institutional care and personal assistance for the elderly. These lead to a variety of reform and development needs, on the basis of which the need for this thesis has came up in the working life.

This thesis was carried out together with working life. The purpose of the thesis was to find out by qualitative research methods the views of nurses, working in a 24-hour elderly nursing home for memory disorder patients, about rehabilitative nursing work and to apply the principles of action research method in combination of qualitative research methods so that new information would be formed about rehabilitation of elders with memory disorders. On the basis of the new information, the goal was to develop an operating and procedural instruction manual about rehabilitative nursing for the 24-hour elderly nursing home in question, for which the thesis was made.

Thesis’ qualitative research material were collected via thematic interviews with six nurses working in the nursing home. Focus points of thematic interviews were on clients’ rehabilitative nursing, indicators of rehabilitative nursing and the skills required for rehabilitative nursing. Collected material from interviews were transcribed, categorized and analyzed, which resulted in the first draft of the operating and procedural instruction manual for rehabilitative nursing. The draft and analyzed material were presented to nurses after the qualitative phase, in a brainstorming session, during which the instruction manual were discussed openly about and further developed jointly. The joint development resulted in creating the final form of the operating and procedural instruction manual for rehabilitative nursing, after which its significance and practical applicability were measured.

Research and development phases were practical. Results emphasize in particular the resident-specific care and service plan as a part of rehabilitative nursing and the significance of resident’s individual rehabilitation, as well as the indicators of rehabilitative nursing and their significance. The thesis also clearly resulted in describing the skills required for rehabilitative nursing. Additionally, nurses evaluated the developed operating and procedural instruction manual by answering to a questionnaire, which revealed that the instruction manual were found to be significant, clear, easy to use and applicable to rehabilitative nursing in enhanced 24-hour elderly nursing homes.