Hoitohenkilökunnan työhyvinvointi Covid-19 pandemian aikana kotihoidossa : puijonlaakson kotihoito
Laaksonen, Emma; Koponen, Paula; Tuomainen, Janne (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722113
Tiivistelmä
Uuden koronaviruksen aiheuttama epidemia alkoi joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanissa. Tauti on viralliselta nimeltään COVID-19 ja sen taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi. Pandemiaksi koronavirusepidemia julistettiin maailman terveysjärjestön WHO:n toimesta 11.3.2020. Koronavirus leviää pisaratartuntana eli koronapotilaiden hoito vaatii hoitajilta suojapukeutumista ja Sairaanhoitajaliiton teettämän kyselyn mukaan, suojaimia oli liian vähän keväällä 2020. Tämä on aiheuttanut hoitohenkilökunnalle ylimääräistä huolta ja stressiä omasta ja ympäristön turvallisuudesta. Suurin osa hoitajista on kokenut myös työuupumuksen lisääntyneen pandemian aikana.
Opinnäytetyössä tutkittiin hoitohenkilökunnan kokemuksia, miten korona vaikutti hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin. Toimeksiantaja on Kuopion kaupunki, Puijonlaakson kotihoito, jossa on kolme hoitotiimiä. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin ryhmähaastatteluna sekä learning cafe menetelmänä. Tutkimus toteutettiin kevään ja kesän 2021 aikana. Saadut tulokset analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella näyttää siltä, että koronapandemialla on ollut työhyvinvointiin heikentävä vaikutus ja työntekijät ovat kokeneet etenkin lisääntynyttä stressiä ja uupumusta. Ohjeistukset on koettu ristiriitaisina ja liian tiuhaan muuttuvina, mikä on aiheuttanut epäluottamusta ylempiin tahoihin. Suojavarusteet on koettu terveydelle haitallisiksi aiheuttaen hoitajille oireita, esimerkiksi päänsärkyä ja ihottumaa, mitä ei ennen suojavarusteiden käyttöä ole ollut. Suurin osa hoitajista on kokenut myös, etteivät ole saaneet tarpeeksi kiitosta tehdystä työstä pandemian aikana. Työhyvinvointia vahvistavina asioina hoitajat ovat kokeneet kollegoilta saadun tuen ja oma kehittyminen työssään.
Jatkossa työtämme voisi käyttää tutkittaessa muiden hoitoalan yksiköiden työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin tarkastelu on tarpeellista, koska hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnilla on yhteiskunnallista merkitystä. Learning cafe on matalan kynnyksen keino purkaa ajatuksia ja tunteita, mutta myös kerätä tietoa tutkittavasta aiheesta. Tämä menetelmä sopii erityisesti isommille ryhmille.
Opinnäytetyössä tutkittiin hoitohenkilökunnan kokemuksia, miten korona vaikutti hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin. Toimeksiantaja on Kuopion kaupunki, Puijonlaakson kotihoito, jossa on kolme hoitotiimiä. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin ryhmähaastatteluna sekä learning cafe menetelmänä. Tutkimus toteutettiin kevään ja kesän 2021 aikana. Saadut tulokset analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella näyttää siltä, että koronapandemialla on ollut työhyvinvointiin heikentävä vaikutus ja työntekijät ovat kokeneet etenkin lisääntynyttä stressiä ja uupumusta. Ohjeistukset on koettu ristiriitaisina ja liian tiuhaan muuttuvina, mikä on aiheuttanut epäluottamusta ylempiin tahoihin. Suojavarusteet on koettu terveydelle haitallisiksi aiheuttaen hoitajille oireita, esimerkiksi päänsärkyä ja ihottumaa, mitä ei ennen suojavarusteiden käyttöä ole ollut. Suurin osa hoitajista on kokenut myös, etteivät ole saaneet tarpeeksi kiitosta tehdystä työstä pandemian aikana. Työhyvinvointia vahvistavina asioina hoitajat ovat kokeneet kollegoilta saadun tuen ja oma kehittyminen työssään.
Jatkossa työtämme voisi käyttää tutkittaessa muiden hoitoalan yksiköiden työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin tarkastelu on tarpeellista, koska hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnilla on yhteiskunnallista merkitystä. Learning cafe on matalan kynnyksen keino purkaa ajatuksia ja tunteita, mutta myös kerätä tietoa tutkittavasta aiheesta. Tämä menetelmä sopii erityisesti isommille ryhmille.