Uutta luomassa – Nuorten neulojien tarpeet ja arvostukset : palveluiden kehittäminen muotoilun keinoin Laine Publishing Oy:lle
Voittonen, Hanne (2021)
Voittonen, Hanne
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722127
Tiivistelmä
Neulonnan suosio ja uusien neulojien määrä on kasvanut, samanaikaisesti digitalisaatio on muuttanut tapaa harrastaa neulomista. Työssä tutkitaan millainen on nuorten, aloittelevien neulojien maailma, mikä motivoi heitä jatkamaan neulontaa, sekä miten yrityksen palvelukehitystä ja strategisia valintoja voidaan tukea muotoilun keinoin. Tutkimus tehtiin Laine Publishing Oy:lle, joka julkaisee kansainvälistä Laine Magazine -lehteä ja kirjoja. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat käyttäjäkeskeinen suunnittelu, muotoiluajattelu, ketterä kehittäminen ja palvelumuotoilun menetelmät. Työn tietoperustassa luotiin katsaus aiempiin tutkimuksiin neulonnan merkityksistä. Työn toiminnallisen osuuden aluksi kartoitettiin tilaajan liiketoimintaa sekä hankittiin asiakasymmärrystä nuorten neulojien maailmasta. Vaiheen tutkimusmenetelminä hyödynnettiin yhteiskehittämisen työpajoja, kyselyä, haastatteluja ja visualisointitehtäviä. Aineisto analysoitiin ja tulkittiin päähavainnoiksi, design drivereiksi ja persooniksi.
Neulonnan opettelemista motivoi koetut myönteiset tunteet: työn eteneminen, onnistuminen ja valmis neule. Neulomaan ei välttämättä opita peruskoulussa, vaan moni aloitteleva neuloja syventää osaamistaan tai opettelee taidon itse. Päätuloksina havaittiin, että nuoret neulojat valitsevat neulottavaksi omaan tyyliin sopivan, nuorekkaan mallin, joka on useimmiten julkaistu digitaalisena ohjeena. Painettuja julkaisuja hankitaan harkiten. Instagram on tärkein inspiraation lähde. Videoita käytetään paljon tekniikoiden opettelussa, mutta ne eivät yksin riitä. Tukea neulontaan haetaan myös neulovilta läheisiltä tai sosiaalisen median neuleyhteisöistä. Keskeinen havainto oli, etteivät kirjoitetut neuleohjeet ole aina riittävän helppotajuisia, vaan aloittelija joutuu etsimään tukea neuloakseen haluamansa mallin.
Havaintoja vasten ideoitiin konseptiaihiota, hyödyntäen asiakasymmärrystä ja palvelumuotoilun menetelmiä. Käyttäjätestaukseen valittiin konsepti, joka pohjautui uudenlaiseen tapaan kirjoittaa neuleohje, ymmärtämistä tukeviin kontekstuaalisiin lisäsisältöihin, tukikanavaan ja mobiilikäyttöliittymään. Ratkaisu oli kohderyhmälle kiinnostava, hyödyllinen ja voisi osaltaan vastata tarpeisiin. Toiminnallisen osuuden tuloksena syntyi kiteytys asiakastarpeista, konseptiprototyyppi sekä suositukset jatkolle. Tulokset osoittivat, että uudenlaisille digitaalisille ratkaisuille on tilausta neulonnassa ja käyttäjäkeskeinen suunnittelun hyödyntäminen voi tukea yritysten palvelukehitystä tarjoamalla tutkittua tietoa ja tehokkaita testaamisen menetelmiä päätöksenteon tueksi.
Neulonnan opettelemista motivoi koetut myönteiset tunteet: työn eteneminen, onnistuminen ja valmis neule. Neulomaan ei välttämättä opita peruskoulussa, vaan moni aloitteleva neuloja syventää osaamistaan tai opettelee taidon itse. Päätuloksina havaittiin, että nuoret neulojat valitsevat neulottavaksi omaan tyyliin sopivan, nuorekkaan mallin, joka on useimmiten julkaistu digitaalisena ohjeena. Painettuja julkaisuja hankitaan harkiten. Instagram on tärkein inspiraation lähde. Videoita käytetään paljon tekniikoiden opettelussa, mutta ne eivät yksin riitä. Tukea neulontaan haetaan myös neulovilta läheisiltä tai sosiaalisen median neuleyhteisöistä. Keskeinen havainto oli, etteivät kirjoitetut neuleohjeet ole aina riittävän helppotajuisia, vaan aloittelija joutuu etsimään tukea neuloakseen haluamansa mallin.
Havaintoja vasten ideoitiin konseptiaihiota, hyödyntäen asiakasymmärrystä ja palvelumuotoilun menetelmiä. Käyttäjätestaukseen valittiin konsepti, joka pohjautui uudenlaiseen tapaan kirjoittaa neuleohje, ymmärtämistä tukeviin kontekstuaalisiin lisäsisältöihin, tukikanavaan ja mobiilikäyttöliittymään. Ratkaisu oli kohderyhmälle kiinnostava, hyödyllinen ja voisi osaltaan vastata tarpeisiin. Toiminnallisen osuuden tuloksena syntyi kiteytys asiakastarpeista, konseptiprototyyppi sekä suositukset jatkolle. Tulokset osoittivat, että uudenlaisille digitaalisille ratkaisuille on tilausta neulonnassa ja käyttäjäkeskeinen suunnittelun hyödyntäminen voi tukea yritysten palvelukehitystä tarjoamalla tutkittua tietoa ja tehokkaita testaamisen menetelmiä päätöksenteon tueksi.