Raskausdiabetes ja sosioekonominen asema : rekisteritutkimus
Anttonen, Sanna (2021)
Anttonen, Sanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922292
Tiivistelmä
Raskausdiabeteksen esiintyvyys on nousussa. Suomessa 19,1 %:lla synnyttäjistä todettiin raskausdiabetes vuonna 2019. Vastaava luku oli 12 % vuonna 2015. Raskausdiabetes altistaa äidin ja lapsen erinäisille riskeille. Aiemmat tutkimukset ovat tunnistaneet useita riskitekijöitä raskausdiabetekseen liittyen, mutta vain muutama tutkimus on keskittynyt raskausdiabeteksen ja äidin sosioekonomisen aseman väliseen yhteyteen. Tämän työn tavoitteena oli kartoittaa raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Suomessa vuosina 2004–2015 sekä selvittää kuinka paljon raskausdiabetesta oli diagnosoitu eri sosioekonomisissa ryhmissä.
Tutkimus tehtiin tutkimushankkeen aineistolla, joka sisälsi tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntyneiden lasten rekisteristä vuosilta 2004–2015. Aineisto koostui 707 728 yhden lapsen syntymästä. Tieto raskausdiabeteksesta kerättiin ICD-10-koodien O24.4 ’Diabetes mellitus kehittyi raskauden aikana’ ja O24.9 ’Diabetes mellitus raskauden aikana, määrittelemätön’ avulla. Äidin ammatti synnytyksen aikana määritti sosioekonomisen aseman. Tilastokeskuksen ammattiluokitustieto kategorisoitiin sosioekonomisen luokittelun perusteella. Raskausdiabeteksen ja muuttujien yhteys määritettiin tilastollisesti. Työssä keskityttiin sosioekonomiseen aseman, painoindeksin (BMI), iän, raskauksien määrän, siviilisäädyn ja tupakoinnin jakaumaan aineistossa.
Tilastollisissa malleissa havaittiin, että raskausdiabeteksen esiintyvyys oli tutkimuksen tuloksien perusteella yhteydessä sosioekonomisen asemaan, äidin ikään ja painoindeksiin. Suurin esiintyvyys oli pitkäaikaistyöttömillä naisilla jokaisessa tilastollisessa mallissa, sekoittavat tekijät huomioiden. Työ tehtiin osana väitöskirjatyötä. Tutkimuksen lopullisia tuloksia ei julkaista tässä raportissa, koska tutkimusryhmän tavoitteena on saada artikkeli julkaistua tieteellisessä julkaisukanavassa. Alkuperäinen artikkeli kirjoitettiin englanniksi ja tämä raportti suomeksi.
Tutkimus tehtiin tutkimushankkeen aineistolla, joka sisälsi tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntyneiden lasten rekisteristä vuosilta 2004–2015. Aineisto koostui 707 728 yhden lapsen syntymästä. Tieto raskausdiabeteksesta kerättiin ICD-10-koodien O24.4 ’Diabetes mellitus kehittyi raskauden aikana’ ja O24.9 ’Diabetes mellitus raskauden aikana, määrittelemätön’ avulla. Äidin ammatti synnytyksen aikana määritti sosioekonomisen aseman. Tilastokeskuksen ammattiluokitustieto kategorisoitiin sosioekonomisen luokittelun perusteella. Raskausdiabeteksen ja muuttujien yhteys määritettiin tilastollisesti. Työssä keskityttiin sosioekonomiseen aseman, painoindeksin (BMI), iän, raskauksien määrän, siviilisäädyn ja tupakoinnin jakaumaan aineistossa.
Tilastollisissa malleissa havaittiin, että raskausdiabeteksen esiintyvyys oli tutkimuksen tuloksien perusteella yhteydessä sosioekonomisen asemaan, äidin ikään ja painoindeksiin. Suurin esiintyvyys oli pitkäaikaistyöttömillä naisilla jokaisessa tilastollisessa mallissa, sekoittavat tekijät huomioiden. Työ tehtiin osana väitöskirjatyötä. Tutkimuksen lopullisia tuloksia ei julkaista tässä raportissa, koska tutkimusryhmän tavoitteena on saada artikkeli julkaistua tieteellisessä julkaisukanavassa. Alkuperäinen artikkeli kirjoitettiin englanniksi ja tämä raportti suomeksi.