Kotiuttamisen prosessi ikääntyneen näkökulmasta
Pajunen, Päivi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922354
Tiivistelmä
Kotiuttamisen prosessia kuvaillaan tässä opinnäytetyössä erilaisia näkökulmia hyödyntäen. Tämän opinnäytetyön tavoite oli löytää ratkaisuja, joiden avulla kotiuttamisen prosessia voitaisiin kehittää tulevaisuudessa asiakaslähtöisemmäksi. Haastatteluissa esiin nousseet ajatukset turvallisuuden tunteesta sekä arvokkaasta kohtelusta nostivat esiin tarpeita, joiden tärkeys korostuu erityisesti vanhetessa. Kotiuttamisen yhteydessä esiin nousseet kokemukset voivat aiheuttaa asiakkaassa positiivisia tai negatiivisia ajatuksia. Negatiivisten tilanteiden kohtaaminen aikaistaa uudelleen sairaalaan joutumisen riskin sekä vaikuttaa negatiivisesti asiakkaan toimintakykyyn ja sen kohentumiseen.
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Espoon kaupunki. Opinnäytetyöhön haastateltiin Espoon sairaalan ortopediselta kuntoutusosastolta yli 65-vuotiaita ikäihmisiä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kotiuttamisen prosessia ikääntyneen näkökulmasta, joten haastattelu kysymysten avulla pyrittiin saamaan tietoa kotiuttamisprosessin kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa teoriapohjana käytettiin sairaalasta kotiutumista, kotiutuksen prosessia ja kotihoidon roolia kotiutuksessa.
Haastatteluista saatu materiaali auttoi jäsentämään sitä, miten paljon omaisten ja läheisten rooli kasvaa ikääntyessä, ja miten paljon heidän merkityksensä arjessa korostuu. Kotiuttamisen prosessi alkaa jo sairaalasta, joten kotiuttamisen kehittäminen alkaa jo ennen kotiutusta. Johtopäätöksissä voidaan todeta, että kotiuttamisen tärkeimpiä asioita olivat tiedonkulku, sen antaminen sekä jatkoseurannasta huolehtiminen.
Haastatteluprosessissa oli mukana sairaalan sekä kotiutustiimin henkilökuntaa, jotka auttoi-vat haastateltavien etsimisessä. Yhteistyö sairaalaan ja kotiutuspalveluun oli prosessin aikana ainoastaan haastateltavien rekrytoinnin ajan, mutta yhteistyö Espoon kaupungin yhteistyökumppaniin säilyi koko opinnäytetyöprosessin ajan. Lopputuloksena sain haastateltua neljää ikäihmistä, jotka olivat kotiutuneet sairaalasta kotiin joko omaisen tai kotiutustiimin avulla.
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Espoon kaupunki. Opinnäytetyöhön haastateltiin Espoon sairaalan ortopediselta kuntoutusosastolta yli 65-vuotiaita ikäihmisiä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kotiuttamisen prosessia ikääntyneen näkökulmasta, joten haastattelu kysymysten avulla pyrittiin saamaan tietoa kotiuttamisprosessin kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa teoriapohjana käytettiin sairaalasta kotiutumista, kotiutuksen prosessia ja kotihoidon roolia kotiutuksessa.
Haastatteluista saatu materiaali auttoi jäsentämään sitä, miten paljon omaisten ja läheisten rooli kasvaa ikääntyessä, ja miten paljon heidän merkityksensä arjessa korostuu. Kotiuttamisen prosessi alkaa jo sairaalasta, joten kotiuttamisen kehittäminen alkaa jo ennen kotiutusta. Johtopäätöksissä voidaan todeta, että kotiuttamisen tärkeimpiä asioita olivat tiedonkulku, sen antaminen sekä jatkoseurannasta huolehtiminen.
Haastatteluprosessissa oli mukana sairaalan sekä kotiutustiimin henkilökuntaa, jotka auttoi-vat haastateltavien etsimisessä. Yhteistyö sairaalaan ja kotiutuspalveluun oli prosessin aikana ainoastaan haastateltavien rekrytoinnin ajan, mutta yhteistyö Espoon kaupungin yhteistyökumppaniin säilyi koko opinnäytetyöprosessin ajan. Lopputuloksena sain haastateltua neljää ikäihmistä, jotka olivat kotiutuneet sairaalasta kotiin joko omaisen tai kotiutustiimin avulla.