Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen kuntoutumisen edistymiseksi
Turunen, Netta (2021)
Lataukset:
Turunen, Netta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112822255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112822255
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä kuntoutumisen edistymiseksi. Työn toimintaympäristönä oli Neurowellness Oy, joka toimii osana Itä-Uudellamaalla toimivaa Neuropoint osuuskuntaa.
Tutkimuksellinen kehittämistyö oli toimintatutkimus, jossa aineisto kerättiin laadullisin menetelmin kahdessa aineistonkeruun ja kehittämisen vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto kerättiin kuntoutujilta sähköisen kyselylomakkeen avulla ja toisessa vaiheessa sekä kuntoutujilta että Neuropointissa työskenteleviltä fysioterapeuteilta etäyhteydellä toteutuneen yhteiskehittämistilaisuuden aikana. Ensimmäisen vaiheen aineisto analysoitiin sisällön erittelyllä ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Toisen vaiheen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan digitaalisia ratkaisuja hyödynnettiin kuntoutujien arjessa ja kuntoutumisen verkostossa muun muassa tavoitteen asettamisessa, kuntoutumisprosessin aikana harjoitteiden ohjaamisessa, muistuttamisessa ja seuraamisessa, arkitoimien tukemisessa sekä yhteydenpidossa verkostotoimijoiden kanssa. Digitaalisia ratkaisuja oli hyödynnetty kuntoutumisen tavoitteen asettamisessa, kuntoutumisprosessin aikana, arkitoimien tukemisessa ja kuntoutumisen verkostoissa. Kuntoutumistavoitteen asettamisessa digitaalisia ratkaisuja oli hyödynnetty vähäisesti ja osa kuntoutujista kokivat, ettei niitä oltu hyödynnetty mitenkään. Puettavia älylaitteita ei oltu hyödynnetty kenenkään kuntoutujan kohdalla. Kuntoutumisprosessin aikana digitaalisia ratkaisuja oli hyödynnetty monella tapaa, eniten harjoittelun arvioimisessa ja tehostamisessa sekä vastaanottokäyntien korvaamisessa etäkäynnein. Arkitoimien tukemisessa digitaalisia ratkaisuja oli hyödynnetty tehtävien ja toimintojen muistuttamisessa. Osa kuntoutujista kuitenkin koki, että digitaalisia ratkaisuja ei oltu hyödynnetty lainkaan arkitoimien tukemisessa. Kuntoutumisen verkostoissa digitaalisia ratkaisuja oli taas hyödynnetty monipuolisesti, vahvimmin tiedottamiseen ja yhteydenpitoon liittyen.
Tulosten mukaan digitaaliset ratkaisut mahdollistavat etäterapian toteuttamisen kuntoutustoiminnan mahdollistumiseksi ja tehostamiseksi eri ympäristöissä ja eri toimijoiden kesken. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa kuntoutujan kuntoutumismotivaatioon, mahdollistaa yhteydenpito verkostotoimijoiden kesken sekä lisätä osallisuutta sosiaalisen toiminnan kautta.
Tuotoksena syntyi kuvaus siitä, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää kuntoutumisen edistymiseksi yleisesti sekä osana Neurowellness Oy:n toimintaa tulevaisuudessa.
Tutkimuksellinen kehittämistyö oli toimintatutkimus, jossa aineisto kerättiin laadullisin menetelmin kahdessa aineistonkeruun ja kehittämisen vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto kerättiin kuntoutujilta sähköisen kyselylomakkeen avulla ja toisessa vaiheessa sekä kuntoutujilta että Neuropointissa työskenteleviltä fysioterapeuteilta etäyhteydellä toteutuneen yhteiskehittämistilaisuuden aikana. Ensimmäisen vaiheen aineisto analysoitiin sisällön erittelyllä ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Toisen vaiheen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan digitaalisia ratkaisuja hyödynnettiin kuntoutujien arjessa ja kuntoutumisen verkostossa muun muassa tavoitteen asettamisessa, kuntoutumisprosessin aikana harjoitteiden ohjaamisessa, muistuttamisessa ja seuraamisessa, arkitoimien tukemisessa sekä yhteydenpidossa verkostotoimijoiden kanssa. Digitaalisia ratkaisuja oli hyödynnetty kuntoutumisen tavoitteen asettamisessa, kuntoutumisprosessin aikana, arkitoimien tukemisessa ja kuntoutumisen verkostoissa. Kuntoutumistavoitteen asettamisessa digitaalisia ratkaisuja oli hyödynnetty vähäisesti ja osa kuntoutujista kokivat, ettei niitä oltu hyödynnetty mitenkään. Puettavia älylaitteita ei oltu hyödynnetty kenenkään kuntoutujan kohdalla. Kuntoutumisprosessin aikana digitaalisia ratkaisuja oli hyödynnetty monella tapaa, eniten harjoittelun arvioimisessa ja tehostamisessa sekä vastaanottokäyntien korvaamisessa etäkäynnein. Arkitoimien tukemisessa digitaalisia ratkaisuja oli hyödynnetty tehtävien ja toimintojen muistuttamisessa. Osa kuntoutujista kuitenkin koki, että digitaalisia ratkaisuja ei oltu hyödynnetty lainkaan arkitoimien tukemisessa. Kuntoutumisen verkostoissa digitaalisia ratkaisuja oli taas hyödynnetty monipuolisesti, vahvimmin tiedottamiseen ja yhteydenpitoon liittyen.
Tulosten mukaan digitaaliset ratkaisut mahdollistavat etäterapian toteuttamisen kuntoutustoiminnan mahdollistumiseksi ja tehostamiseksi eri ympäristöissä ja eri toimijoiden kesken. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa kuntoutujan kuntoutumismotivaatioon, mahdollistaa yhteydenpito verkostotoimijoiden kesken sekä lisätä osallisuutta sosiaalisen toiminnan kautta.
Tuotoksena syntyi kuvaus siitä, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää kuntoutumisen edistymiseksi yleisesti sekä osana Neurowellness Oy:n toimintaa tulevaisuudessa.